Kirjallisuudentutkimus:näytös

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

näytös

näytös
Määritelmä oman kokonaisuutensa muodostava väliajan tai tauon erottama draaman osa
Selite Antiikin kreikkalaiset näytelmät eivät vielä jakautuneet erillisiin näytöksiin, koska näyttelijöiden ei tarvinnut kesken näytännön vaihtaa asua; myöskään lavastusta ei muutettu näytelmän kuluessa. Kuoron esiintyminen riitti erottamaan episodit toisistaan. Roomalaiset ensimmäisinä jakoivat näytelmänsä näytöksiin, ja Horatius esitti niiden määräksi viittä. Viisinäytöksisyyden periaate päti valtaosaan draamoja aina 1800-luvun lopulle, jolloin Henrik Ibsen usein yhdisti neljännen ja viidennen näytöksen: myös Anton Tšehov ja Luigi Pirandello tyytyivät usein neljään näytökseen. 1900-luvun draamassa oli yleistä kolminäytöksisyys. Monissa musiikkikomedioissa on tyydytty kahteen näytökseen, ja tunnetaan runsaasti myös yksinäytöksisiä pienoisdraamoja (englanniksi one-acter), joita ovat kirjoittaneet esim. G. B. Shaw, John Galsworthy, Eugene O'Neill, August Strindberg ja Gerhart Hauptmann.
Lisätiedot Latinan actus=teko, näytös

Vieraskieliset vastineet

actenglanti
actoespanja
attoitalia
acteranska
Aktsaksa
vaatusviro

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.02.2019: Kirjallisuudentutkimus:näytös. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:näytös.)