modaliteetti

Selite

Strukturalistis-semioottisessa kertomuksen teoriassaan (Sémantique structurale, 1966). A. I. Greimas käyttää termiä modaliteetti niistä kielellisistä ilmaisuista, jotka kuvaavat aktanttien välisiä suhteita. Greimas erottaa kuusi modaliteettia:

1) tahtomisen (vouloir) modaliteetti; subjekti tavoittelee objektia ja tämä halu (désir) panee toiminnan liikkeelle,
2) tietämisen (savoir) modaliteetti; objekti nähdään lähettäjän ja vastaanottajan välisenä viestinä,
3) voimisen (pouvoir) modaliteetti; subjektilla on auttaja tai vastustaja, joka joko edistää tai ehkäisee subjektin toteuttaa tahtonsa,
4) olemisen (étre) modaliteetti,
5) tekemisen (faire) modaliteetti ja
6) täytymisen (devoir) modaliteetti.

Esimerkiksi Zacharias Topeliuksen Maamme kirjassa (1875) olemisen modaliteettia edustaa vaikkapa maininta "suomalaiset ovat rauhallinen, hidasluontoinen ja vitkallinen kansa". Tekemiseen ja voimiseen liittyy väite "se on myös urhoollinen ja sotakuntoinen". Tahtominen ja tietäminen yhtyvät virkkeessä "se on yksinäisissä metsissään, kaukana sivistyneen maailman keskuksista kohonnut valistukseen - se on siis tiedonhaluinen ja oppia rakastava kansa". Greimas jakaa modaliteetit edelleen virtualisoiviin, aktualisoiviin ja realisoiviin sekä toisaalta eksotaksisiin ja endotaksisiin. Modaliteetti- ja aktanttiteorioiden avulla Greimas'n koulun semiootikot pyrkivät kiinnittämään huomion inhimillisen kommunikaation dynaamisiin piirteisiin.

Lisätiedot vrt. modaliteetin käsite kielitieteessä

Erikieliset vastineet

modality	englanti (English)
modalité	ranska (français)
modalitet	ruotsi (svenska)
Modalität	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

aktantti (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:modaliteetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:modaliteetti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →