Kirjallisuudentutkimus:maailmankirjallisuus

    Tieteen termipankista

    maailmankirjallisuus

    maailmankirjallisuus
    Selite

    Kansalliskirjallisuuksien synteesi; kirjoitettujen ilmausten kokonaisuus. Käsitteen teki tunnetuksi J. W. von Goethe vuonna 1827 korostaessaan kansalliset rajat ylittävän kirjallisuuden merkitystä ja runoutta ihmiskuntaa yhdistänä universaalina ominaisuutena. Goethelainen maailmankirjallisuus sisälsi ajatuksen "suurista kirjailijoista" sekä eri kansalliskirjallisuuksien kokonaisuudesta. Yhtenä motiivina maailmaa ja Eurooppaa yhdistävälle maailmankirjallisuuden idealle on nähty Goethen halu sovitella napoleoninaikaisia Euroopan sotia.

    Maailmankirjallisuuden käsite muodostui tärkeäksi yleisen kirjallisuustieteen edeltäjille, kuten 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun komparatiiviselle kirjallisuudentutkimukselle ja esimerkiksi Erich Auerbachille. Varhaisin suomalainen maailmankirjallisuuden kehityslinjojen tutkimus on B. F. Godenhjelmin teos Runous ja runouden muodot 1: Runous kuvausvoiman ja kansanhengen tuotteena (1885). Ylikansallisesti jäsenneltyä kirjallisuushistoriaa on arvosteltu liiallisesta laveudesta ja hierarkkisuudesta. Esimerkiksi uuskriitikot René Wellek ja Austin Warren pitävät teoksessaan Theory of Literature (1942, Kirjallisuus ja sen teoria) kansallisten kirjallisuuksien sulautumista epätodennäköisenä ja kansallisten erojen hävittämistä epäsuotavana. He kritisoivat myös käsitystä maailmankirjallisuudesta klassikkojen aarreaittana:

    Sanasta maailmankirjallisuus on siten tullut synonyymi sanalle mestariteokset, valikoimalle kirjallisuutta. Kriittiset ja pedagogiset tarkoitusperät antavat valikoimalle olemassaolon oikeuden, mutta valikoima tuskin tyydyttää tiedemiestä, joka ei voi keskittyä pelkästään korkeimpien huippujen tutkimiseen, jos hän mielii ymmärtää koko vuorijonon rakenteen, toisin sanoen - hylätäksemme kuvakielen - koko historian ja kaikki sen muutokset.(suom. Vilho Viksten ja Matti Suurpää)
    Maailmankirjallisuus-käsitteen kritiikki on jatkunut etenkin 1990-luvun jälkikolonialistisessa tutkimuksessa, jossa termiä on pidetty etnosentristisenä. Esimerkiksi 1800-luvun tutkimuksessa maailmankirjallisuus järjestyi hierarkkisesti siten, että länsimaisesta kirjallisuudesta muotoutui sen kiistaton keskus. Ei-länsimaiset kirjallisuudet taas nimettiin alikehittyneiksi. Jälkikoloniaalisessa tutkimuksessa maailmankirjallisuuden käsitettä on lavennettu sisällyttämällä siihen myös esim. diasporinen kirjallisuus, siirtolaiskirjallisuus ja pakolaiskirjallisuus.

    Erikieliset vastineet

    world literatureenglanti (English)
    Iiteratura mundialespanja (español)
    literatura universalespanja (español)
    letteratura mondialeitalia (italiano)
    littérature mondialeranska (français)
    världslitteraturruotsi (svenska)
    Weltliteratursaksa (Deutsch)
    mirovaja literaturavenäjä (русский)
    maailmakirjandusviro (eesti)

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 19.3.2024: Kirjallisuudentutkimus:maailmankirjallisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:maailmankirjallisuus.)