Kirjallisuudentutkimus:loitsu

    Tieteen termipankista

    loitsu

    loitsu
    Määritelmä suorasanainen tai runomittainen, laulaen tai lausuen esitetty sanakaava, jolla ajatellaan olevan maagisia voimia
    Selite

    Primitiivisten kulttuurien keskuudessa loitsut ovat olleet tavanomaisia. Noidat ja poppamiehet ovat käyttäneet niitä maagis-rituaalisiin tarkoituksiin. Loitsujen avulla on yritetty parantaa sairauksia, torjua kadehtijoiden pahaa silmää, edistää synnytystä, suojella karjaa pedoilta, varmistaa metsästysonni jne. "Käärmeen sanat" -loitsun vuonna 1666 muistiinmerkitty toisinto alkaa sanoin: ”Mato musta maanalainen,/ koikero kulon sekainen,/ riukuma risuin sekainen,/uiku aitaen alanen.” Suomessa on tallennettu kymmeniä tuhansia loitsuja toisintoineen vuodesta 1564 lähtien ja niitä käsittelee myös H. G. Porthan teoksessaan De poesi Fennica (1766-78).

    Maailmankirjallisuuden kuuluisia loitsuja ovat tohtori Faustuksen loitsu Christopher Marlowen draamassa The Tragical History of Doctor Faustus (1604) sekä Shakespearen näytelmään Macbeth (1605-06, suom.) sisältyvät noitien mahtisanat, jotka alkavat seuraavasti (suom. Matti Rossi):

    Double, double, toil and trouble
    Fire burn, and cauldron bubble.
    Taio, loihdi, leiki, liehu,
    pala, tuli, pata, kiehu.
    Lisätiedot Ks. myös loitsu folkloristiikassa

    Erikieliset vastineet

    conjuroespanja (español)
    sortilegioespanja (español)
    incantesimoitalia (italiano)
    besvärjelseruotsi (svenska)
    Beschwörungsaksa (Deutsch)
    Zauberspruchsaksa (Deutsch)
    zaklinanijevenäjä (русский)
    loitsviro (eesti)

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Kirjallisuudentutkimus:loitsu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:loitsu.)