Kirjallisuudentutkimus:kreikkalainen tragedia

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

kreikkalainen tragedia

kreikkalainen tragedia
Määritelmä etenkin 400-luvulla eKr. Aiskhyloksen, Sofokleen ja Euripideen ansiosta kukoistanut draamamuoto
Selite Kreikkalaisella tragedialla oli kiinteä ja vakiintunut rakenne. Esityksessä vuorottelivat kuoro- ja yksilöosuudet kuoron edustaessa kaupunkivaltion yhteisöä ja kollektiivisia tuntoja. Tragedia jakautui neljään osaan:

1) Prologus eli johdatteleva monologi- tai dialogimuotoinen kohtaus, prologi, joka esitteli aiheen ja teeman sekä yhden tai useampia henkilöhahmoja.

2) Parodos eli kuoron saapuminen ja esiintyminen. Kuorolaulu johdatteli tuleviin tapahtumiin.

3) Epeisodion eli yleensä neljä tai viisi episodimaista jaksoa, jotka dialogeineen sisälsivät näytelmän keskeisen toiminnan, pääjuonen. Episodeja erotti kuoron laulama oodi eli stasimon. Episodiin saattoi kuulua kommos eli näyttelijöiden ja kuoron esittämä valituslaulu.

4) Eksodos eli tragedian viimeinen osa, johon kuului usein kuoron ja näyttelijöiden esittämä suuri valituslaulu. Mm. Euripides turvautui loppunäytöksessä usein myös deus ex machina -ratkaisuun.

Vieraskieliset vastineet

Greek tragedyenglanti
tragédie grequeranska
grekisk tragediruotsi
griechische Tragödiesaksa

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.02.2019: Kirjallisuudentutkimus:kreikkalainen tragedia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kreikkalainen tragedia.)