katharsis

Määritelmä taidekokemuksen yhteydessä tapahtuva puhdistautuminen ja jalostuminen, vapautuminen ahdistuksesta ja jännityksestä

Selite

Antiikin Kreikassa katharsis oli alunpitäen uskonnollinen, mutta samalla myös lääketieteellinen termi, joka tarkoitti ruumiin tyhjentämistä myrkyllisistä aineista. Aristoteles vie Runousopissaan käsitteen poetiikan alueelle: hänellä katharsis tarkoittaa sitä, että herättämällä sääliä ja pelkoa tragedia johtaa näiden tunteiden puhdistumiseen. Konflikteja ja kliimaksia seuraa terapeuttinen vapautuminen jännityksestä ja harmoninen olotila. Aristoteleen oppi oli reaktiota Platonin näkemyksiä vastaan. Platon väitti tragedian ruokkivan ihmisissä sellaisia tunteita, jotka todellisessa elämässä tulisi pitää kurissa. Psykoanalyysissa katharsiksena pidetään unohdettujen muistojen mieleenpalauttamista ja niiden terapeuttista purkamista. Katarttinen: katharsiksen aiheuttava tai sille ominainen.

Kun Runousoppi nousi uudelleen kiinnostuksen kohteeksi 1500-luvulla, katharsis tulkittiin mm. tunteiden hallinnassa pitämiseksi, vahingollisten tunteiden poistamiseksi tai niiden parantamiseksi samankaltaisten tunteiden avulla. Tragediassa katharsis nähtiin esteettisenä muotona, joka sisältää sovittavan aineksen – mahdollisuuden kauneuden kokemukseen äärimmäisessä kärsimyksessä.

Lisätiedot Kreikan katharsis=puhdistuminen

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003, OjalaA

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:katharsis. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:katharsis.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →