Kirjallisuudentutkimus:juoni

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

juoni | intrigi

juoni
intrigi(vanhentunut)
Definition toiminnan ja tapahtumien kulun esitys niin valittuna ja järjestettynä, että syysuhteet yksittäisten tapahtumien välillä korostuvat
Explanation Aristoteleen runousopissa juoni (mythos) on yksi tragedian kuudesta elementistä, vieläpä hallitsevin, koska hänen mukaansa juuri juonen kautta rakentuu kerronnan dynaaminen kokonaisuus. Aristoteles kutsuu juonta toiminnan jäljittelyksi ja edellyttää, että tapahtumat muodostavat yhtenäisen sarjan, jossa on selkeästi erottuva alku, keskikohta ja loppu. Aristoteleen mukaan juoni on tärkeämpi kuin henkilöt. Juoni ei saa olla liian laaja tai liian monisäikeinen, koska sen kokonaisuuden tulee olla vastaanottajan muistin hallittavissa. Juonen ei kuitenkaan pitäisi olla liian yksinkertainenkaan. Yksinkertaisen juonen syynä Aristoteles pitää kirjailijan lahjattomuutta tai jopa yleisön mielistelyä. Hän ylistää Homerosta ylivoimaiseksi juonen sommittelijaksi. Aristoteleen juonen kuvaus sopii hyvin klassiseen kreikkalaiseen tragediaan, mutta huonommin komedioihin saati romaaneihin, jotka edellyttävät väljempää ja monivivahteisempaa näkemystä juonen rakenteesta ja tehtävästä.

E. M. Forster korostaa tutkimuksessaan Aspects of the Novel (1927) tapahtumien motivoinnin ja kausaalisuhteiden merkitystä, ajallisen järjestyksen ohella. Teoksessaan Form and Meaning in Fiction (1975) Norman Friedman esittää 14-kohtaisen tyyppiluokitulksen, joka perustuu ensisijaisesti siihen, onnistuuko vai epäonnistuuko sankari, onko hän sympaattinen vai ei, vastuuntuntoinen vai ei, ja miten tarina oletettavasti vaikuttaa lukijaan tai katselijaan. Friedman jaottelee juonet kolmeen pääryhmään: onnettaren juonet (plots of Fortune) - joihin kuuluu mm. toiminnallinen juoni - luonteen kehitykseen painottuvat juonet (plots of character) ja aatteelliseen kehitykseen nivoutuvat juonet (plots of thought).

Monien modernististen ja postmodernististen teosten juonen käsite käy entistä ongelmallisemmaksi, kun lukijan on vaikea hahmottaa juonettomasta - tai pikemminkin juonettomalta vaikuttavasta - tekstistä yhtenäistä tarinaa. Lukijalla on kuitenkin luontainen tarve luoda johdonmukaisuutta ja lineaarisuutta satunnaisiltakin tuntuviin tapahtumiin. Roland Barthes toteaa teoksessaan S/Z (1970), että kertomuksen lukeminen noudattaa usein post hoc, ergo propter hoc -periaatetta, ts. virhepäätelmää, jossa kahden tapahtuman ajallisesta peräkkäisyydestä päätellään, että niiden välillä on kausaalisuhde. Tätä on nimitetty kertomuksen juonellistamiseksi.

Equivalents

plotenglanti
intrigueenglanti
tramaespanja
intrigaespanja
tramaitalia
intreccioitalia
argumentumlatina
intrigueranska
actionranska
intrigruotsi
Fabelsaksa
Intriguesaksa
Handlungsaksa
sjužetvenäjä
intriigviro

Related Concepts

Sources

HosiaisluomaY2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.04.2019: Kirjallisuudentutkimus:juoni. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:juoni.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →