Kirjallisuudentutkimus:herooinen kupletti

    Tieteen termipankista

    herooinen kupletti

    herooinen kupletti
    Selite

    Geoffrey Chaucerin (n. 1340-1400) suosituksi tekemä ilmeisesti alkuaan ranskalainen runomitta, joka koostuu loppusoinnullisista kymmentavuisista säkeistä, yleensä jambisista pareittain riimittyvistä pentametreistä; herooinen parisäe. Käsite juontuu siitä, että mittaa käytettiin etenkin korkeaa tyyliä tavoittelevissa "herooisissa" eli eeppisissä runoissa ja näytelmissä. Chaucer soveltaa mittaa teoksissaan Legende of Good Women (n. 1368, 1395) ja The Canterbury Tales (n. 1378-1400, Canterburyn tarinat). 1500-1600-luvul1a herooisen kupletin käyttö yleistyi; sitä hyödynsivät mm. Shakespeare ja John Dryden. 1700-luvulla herooinen kupletti oli Englannissa suosittu runomitta, jota käyttivät esim. Alexander Pope, Samuel Johnson ja Oliver Goldsmith. Sankarikupletein laaditussa Popen opetusrunoelmassa An Essay on Criticism (1711) neuvotaan:

    Be Homer's works your study and delight,
    Read them by day, and meditate by night.
    1800-luvulla mitta esiintyi ainakin lordi Byronin, John Keatsin, Percy Bysshe Shelleyn ja A. C. Swinburnen runoissa. 1900-luvun harvoja esimerkkejä sankarikupletista on Vladimir Nabokovin romaaniin Pale Fire (1962) sisältyvä parodia.

    Erikieliset vastineet

    heroic coupletenglanti (English)

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Kirjallisuudentutkimus:herooinen kupletti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:herooinen kupletti.)