Kirjallisuudentutkimus:hamartia

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

hamartia

hamartia
Selite Alun perin sana hamartia tarkoitti antiikin Kreikassa osumista kohteen yli tai ali keihästä heitettäessä. Sittemmin ilmaisua käytettiin kaikenlaisista virheistä aina kiveen kompastumisesta väärän sanan lipsauttamiseen tai yksinkertaiseen väärinymmärtämiseen. Kreikkalaisessa filosofiassa kutsutaan usein hamartiaksi moraalista heikkoutta, kyvyttömyyttä saavuttaa ihanne.

Aristoteles käyttää Runousopissaan käsitettä rajatummassa merkityksessä tarkoittaen hamartialla tuhoisiin seurauksiin johtavaa rikkomusta tai virhetoimintaa, joka saattaa johtua ylimielisyydestä eli hybriksestä mutta usein myös erehdyksestä tai tietämättömyydestä, kuten Oidipuksen tappaessa isänsä ja naidessa äitinsä. Jokseenkin synonyyminen on englannin käsite tragic flaw (traaginen virhe). Sillä tarkoitetaan sankarin - esim. Kuningas Learin tai Hamletin - inhimillistä puutetta, heikkoa kohtaa tai arviointivirhettä, joka johtaa tuhoon. Tulevia traagisia tapahtumia ennakoivasti Hamlet pohtii ensimmäisen näytöksen neljännessä kohtauksessa (suom. Yrjö Jylhä):

Niin sattuu usein yksityisellekin,
jos häneen jonkin vamman jätti luonto
jo syntymässä, - johon hän on syytön,
sill' ihminen ei määrää syntyään -,
siis jonkin ylen runsaan taipumuksen,
jok' usein järjen rajat, tokeet murtaa; -
maailman silmissä on turmeltunut
sen yhden virheen tähden: hiukka pahaa
jalonkin aineen pilaa, hukuttain
sen saastaansa.
Lisätiedot Kreikan hamartia=erehdys

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.02.2019: Kirjallisuudentutkimus:hamartia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:hamartia.)