Kirjallisuudentutkimus:groteski

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

groteski

groteski
Definition Irvokas, eriskummallinen, vääristynyt; erityisesti ihmisen ulkonäön ja käyttäytymisen karikatyyrimäinen ja liioitteleva kuvaamistyyli.
Explanation Groteskia on hyödynnetty aina kirjallisuudessa kun on haluttu luoda parodisia, satiirisia, burleskeja, makaabereja ja mustan huumorin sävyjä. Groteski on luonteenomainen tyylikeino esimerkiksi keskiaikaisessa commedia dell'artessa, varhaisessa oopperassa, barokkitaiteessa sekä goottilaisessa romaanissa. Groteskin tyylin vaikutus on kahtalainen: se vetää puoleensa ja työntää luotaan, herättää naurua ja pelkoa, tuottaa sekä mielihyvää että inhoa. Groteskia tyyliä ovat viljelleet esim. François Villon, Miguel de Cervantes Saavedra, François Rabelais, Jonathan Swift, Alexander Pope, E. T. A. Hoffmann, Edgar Allan Poe, Charles Dickens, Franz Kafka, James Joyce, Jean Genet, Samuel Beckett, Eugene Ionesco ja Günter Grass.

Runsaasti groteskeja piirteitä sisältyy myös Maiju Lassilan romaaneihin Liika viisas (1915) ja Kuolleista herännyt (1916) sekä Joel Lehtosen romaaniin Rakastunut rampa (1922). Viimeksi mainittu alkaa ramman päähenkilön Sakris Kukkelmanin esittelyllä:

Tietä myöten kulkee omituinen olento. Kulkee... tai paremminkin liikkuu. Loikkii nelinkontin. Hän on niinkuin koira tai jänis. Synkkäin kuusien reunustama tie hukkuu syksyiseen sumuun, niin ettei häntä kauempaa tarkasti erota. Huomaa ainoastaan, että jokin olento se on... olento, joka hyppii kömpelösti. Sen päässä heilahtelee jotain pitkää... ja selässä keikkuu jokin esine.
Nyt hän on tullut lähemmäksi ja nousee pystyyn maasta... Ikäänkuin pyrkien inhimilliseen asentoon.


Groteskin kysymyksiä ovat käsitelleet esim. Wolfgang Kayser teoksessaan Das Groteske. Seine Gestaltung in Malerei und Dichtung (1957) ja Mihail Bahtin kirjassaan Tvortšestvo Fransua Rable i narodnaja kultura srednevekovja i renessansa (1965, François Rabelais - keskiajan ja renessanssin nauru). Kayserin painottaessa groteskin pelottavia ja demonisia piirteitä Bahtin korostaa groteskin koomista ja myönteistä puolta. Bahtinin mukaan groteskin kaksijakoisuus ilmentää karnevalistista ja rakentavaa tietoisuutta rappion ja uusiutumisen väistämättömästä vuorottelusta.
Additional Information Italian grotta viittasi roomalaisaikaiseen, seinämaalauksin koristeltuun luolaan. Italialaisperäistä adjektiivia grottesche lienee käytetty ensimmäisen kerran ranskan kielessä 1532, muodossa crotesque.

Equivalents

grotesqueenglanti
grotescoespanja
grottescoitalia
grotesqueranska
groteskruotsi
grotesksaksa
groteskvenäjä
groteskviro

Related Concepts

Sources

HosiaisluomaY2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.08.2019: Kirjallisuudentutkimus:groteski. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:groteski.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →