Kirjallisuudentutkimus:dolce stil nuovo

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

Tällä käsitteellä ei ole otsikon muodostavia nimityksiä.

Explanation Italian runoudessa 1200-luvun loppupuolella ja 1300-luvun alussa vallinnut filosofis-mystinen suuntaus, jonka edeltäjä oli bolognalainen Guido Guinizelli (1230-76) hienostuneella tyylillään. Dolce stil nuovon edustajat toivat uutta sisältöä provencelaiseen aistilliseen trubaduurirunouteen ja korosti runojen kohteena olevan naisen henkisiä ominaisuuksia ja jalostavaa vaikutusta runoilijaan. Stilnovistien soneteissa ja canzoneissa rakastettu enkelimäinen neito kohotetaan saavuttamattomaksi.


Merkittävin suuntauksen edustaja oli firenzeläinen Guido Cavalcanti (1255-1300). Muita stilnovisteja ovat mm. Lapo Gianni, Guido Orlandi, Cino da Pistoia sekä Dante Alighieri (1265-1321), jonka teosta Vita Nuova (n. 1292-93, Uusi elämä) on pidetty dolce stil nuovon tärkeimpänä teoksena. Suuntauksen nimi juontaa Danten eepoksen Divina Commedia (1321, Jumalainen näytelmä) Kiirastuli-osan 24. laulusta, jossa puhutaan "uuden, armaan tyylin suloisuudesta?; 26. laulussa uusi tyyli liitetään erityisesti Guinizelliin. Myös Francesco Petrarca sai virikkeitä dolce stil nuovosta.

Equivalents

dolce stil nuovoitalia

Sources

HosiaisluomaY2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 11.12.2019: Kirjallisuudentutkimus:dolce stil nuovo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dolce stil nuovo.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →