umlaut

Määritelmä

erityisesti germaanisista kielistä puhuttaessa (taka)vokaalin assimilatorinen etistyminen jonkin ympäröivän tai samassa sananmuodossa esiintyvän äänteen vaikutuksesta
sellainen vokaalivaihtelu, joka myöhemmässä kielimuodossa pohjautuu johonkin historialliseen umlaut-äänteenmuutokseen

Selite

Esimerkiksi saksan kielessä eräiden substantiivien monikkovartalon muodostukseen sisältyy vartalovokaalin muutos, esim.: (ein) Maus ’hiiri’ : Mäuse ’hiiret’. Tässä tapauksessa juuri monikkomuotoon lisättävä suffiksi -e (< alun perin etuvokaalinen kgerm. *-ir) on laukaissut assimilaation, jossa sanavartalon au on etistynyt eri diftongiksi ja on syntynyt uusi monikkovartalo Mäus-. Germaanisten kielten alttius umlautille vaikuttaa olevan vanhaa perua, sillä samanlainen vokaalivaihtelu on nähtävissä myös englannin vastaavassa sanassa mouse (yks.) : mice (mon.) sekä skandinaavisissa kielissä, esim. ruotsin mus (yks.) : möss (mon.), kaikki ’hiiri’.

Myös sanassa (ein) Mutter ’äiti’ : mon. Mütter ’äidit’ on monikkomuoto historiallisesti sisältänyt erilaisen pääteaineksen kuin yksikkö. Tästä on edelleen todisteena sanavartalon umlaut, vaikka nykykielen sananmuodoista ei olekaan enää suoraan mahdollista erottaa mitään tarkkaa umlautin laukaisevaa, vain monikkoon kuuluvaa suffiksiainesta.

Erikieliset vastineet

omljud	ruotsi (svenska)
Umlaut	saksa (Deutsch)

Käytetyt lähteet

KarlssonF2004, JK2009

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Kielitiede:umlaut. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:umlaut.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →