Kielitiede:suku

    Tieteen termipankista

    suku | genus

    suku
    genus
    Määritelmä kieliopillinen kategoria, jonka mukaan nominit monissa kielissä luokitellaan alaryhmiin
    Selite Tyypillisiä kieliopillisia sukuja ovat maskuliini, feminiini ja neutri, joilla ei välttämättä ole mitään yhteyttä tarkoitteen biologiseen sukupuoleen. Esimerkiksi ranskan lauseessa elle est belle, le nouveau professeur feminiininen pronomini edustaa '"luonnollista" sukupuolta ja maskuliinen substantiivilauseke kieliopillista. Saksan Mädchen 'tyttö' on neutrisukuinen vaikka sanan tarkoite on naispuolinen. Kieliopillinen suku voi ilmaista myös esimerkiksi tarkoitteen elottomuutta ja elollisuutta, inhimillisyyttä tai ei-inhimillisyyttä, muotoa tai syötävyyttä. Venäjässä adjektiiveillakin on morfosyntaktinen suku: maskuliini (krasn+yj ‘punainen+mask.’), feminiini (krasn+aja ‘punainen+fem.’) ja neutri (krasn+oje ‘punainen+neut.’)."
    Lisätiedot Kieliopillinen suku on kadonnut tai tasoittunut monista kielistä. Suomen kielessä sanoilla ei ole koskaan ollutkaan suvun kategoriaa. Monissa indoeurooppalaisissa kielissä genukset ovat vähentyneet kahteen. Muutos toteutui esimerkiksi ruotsin kirjakielessä 1800-luvun loppuun mennessä; tietyissä Suomen puolella puhutuissa ruotsin murteissa kolmijakoinen systeemi eli kuitenkin vielä 1900-luvulla.

    Erikieliset vastineet

    ȟlaagaSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    ȟlehtaSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    genderenglanti (English)
    genusruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    ELL, KarlssonF2004, KFT1993, JK2009, HäkkinenK2007, DahlÖ2000, UnterbeckB2000, SandströmC2000

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Kielitiede:suku. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:suku.)