representaatio | edustuma

representaatio
edustuma
edustus	(harvinainen)

Määritelmä

edustussuhde, jossa jokin edustaa jotain itsensä ulkopuolista:

1. mielensisäinen edustaa mielenulkoista, esim. mielessä oleva yleistys kielellisten muotojen tarkoitteista; laajemmin jonkin mielen ulkopuolisen asian edustuma kognitiossa; mielikuva
2. kielellinen entiteetti edustaa kielenulkoista
3. teoreettinen kuvaus edustaa kuvauskohdettaan, esim. (abstrahoitu) muoto, jossa kielellinen aines esitetään kuvauksessa; eläimen tai ihmisen käyttäytymistä selittävän teorian olettama kognitiivinen rakenne, johon kuuluu kognitiivisia yksiköitä ja niitä koskevia yleistyksiä

Selite
1. Ensinnäkin kysymys on siitä, miten mielenulkoinen edustuu mielessä. Erimielisyyttä on esimerkiksi käsitteiden mielensisäisistä edustumista, mielikuvista ja siitä, missä määrin mielen edustumat ovat kielellisiä tai kielen kaltaisia, ”mielen kieltä”. Toiseksi tämä liittyy kysymykseen kielellisen merkityksen luonteesta. Ovatko kielelliset merkitykset mielen edustumia ja jos ovat, niin millaisia? Onko kyse yksilöllisistä edustumista vai tyypeistä, intersubjektiivisen sosiaalisen normin ilmentymästä? Esim. jotkut tutkijat määrittelevät representaation fonologisista, leksikaalisista tai kieliopillisista rakenteista tehdyksi yleistykseksi tarkoitteina olevien olioiden psykologisesta todellisuudesta ihmisen mielessä. Vrt. kognitiotieteen käsitteeseen: "Havaitsemisesta puhuttaessa representaatio viittaa jonkin havaintokohteen oletettuun edustumaan kognitiivisissa ja hermostollisessa järjestelmässä." (MA 2006).
3. Esimerkiksi generatiivisen kieliopin kuvaus kielellisistä muodoista on niiden representaatiota: "Foneettinen edustus on verrattain tarkka kuvaus esim. lauseen tai sanan ääntämyksestä, fonologinen edustus niiden (vielä abstraktisemmista) rakenteellisista äänneominaisuuksista. Syntaktinen edustus on kuvaus lauseen syntaktisesta rakenteesta." (KFT 1976 [1993]). Vrt. kieliteknologian termiin representation.
Charles N. Peircen semiotiikassa termi representamen on merkin (sign) synonyymi. Kielessä se edustaisi siis merkin (ilmauksen) suhdetta toisaalta objektiin (tarkoitteeseensa) ja toisaalta interpretanttiin (eli tulkintaansa kontekstissa). Ks. myös representaatio filosofiassa ja representaatio kirjallisuudentutkimuksessa.

Lisätiedot

Kysymys representaatioiden olettamisesta liittyy kysymykseen tietoisten käsitteiden (esimerkiksi sanojen merkitysten) ja tiedostamattoman prosessoinnin suhteesta. Näiden välillä on laadullinen kuilu, jota tutkimus ei ole onnistunut yksimielisesti ylittämään. Representaatio voidaan ymmärtää eri tavoin: se voidaan samaistaa tietoisiin käsitteisiin tai olettaa niistä erilliseksi; se voidaan nähdä edustumana jostakin mielen ulkoisesta (stand for -suhde) tai sen suhde interaktioon voidaan nähdä edustumista välittömämpänä. Antirepresentationaalisissa suuntauksissa ei oleteta erillistä representaatioiden tasoa. Tiedostamaton tarkoittaa tässä sellaista, mikä ei ole tietoisuuden saavutettavissa, ja interaktio voi viitata olion monenlaiseen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa (vrt. enaktivismi).

Erikieliset vastineet

representation

englanti (English)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

ELL, KFT1993, LangackerRW1987, LeinoP1993, MA2006, PeirceC1965

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Kielitiede:representaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:representaatio.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →