Kielitiede:propositio
propositio
| propositio |
Määritelmä
lauseen merkityssisältö eli se mitä lause sanoo maailmasta
Selite
Väitelauseella Pekka istuu, imperatiivilauseella Istu, Pekka! ja kysymyslauseella Istuuko Pekka? on siis sama propositio. Lauseen propositio on siis riippumaton lauseen muodosta, esimerkiksi modaalisesta lausetyypistä. Lausuman kysyvyyttä, ohjailevuutta tai muuta modaalisuutta ilmaisevat elementit eivät kuulu propositioon. Arkikielellä sanottuna propositio on siis väite, joka voi olla joko tosi tai epätosi.
Väitelauseella Pekka istuu, imperatiivilauseella Istu, Pekka! ja kysymyslauseella Istuuko Pekka? on siis sama propositio. Lauseen propositio on siis riippumaton lauseen muodosta, esimerkiksi modaalisesta lausetyypistä. Lausuman kysyvyyttä, ohjailevuutta tai muuta modaalisuutta ilmaisevat elementit eivät kuulu propositioon. Arkikielellä sanottuna propositio on siis väite, joka voi olla joko tosi tai epätosi.
Lisätiedot
VISK2008 Propositiolla tarkoitetaan sitä osaa lauseen merkityssisällöstä, jonka paikkansapitävyyttä voi arvioida eri tilanteissa. Väitelauseessa se voidaan yleensä samastaa lauseen merkityssisältöön, sen referentiaaliseen merkitykseen. Propositio on kuitenkin abstraktio, joka ei riipu siitä, onko lause muodoltaan esim. väite-, kysymys- tai käskylause, eikä siitä, mihin puhetoimintoon sitä käytetään tai missä yhteydessä. Niinpä esim. ilmausten Siivoa huoneesi ja Siivoatko huoneesi? voi katsoa sisältävän saman proposition.
Erikieliset vastineet
| propositios | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| proposition | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Allwood&al1980, VISK2008, KFT1993, HäkkinenK2007, LarjavaaraMa2007
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Kielitiede:propositio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:propositio.)