Kielitiede:olosija
olosija
| olosija |
Määritelmä
paikallissija, jonka merkitykseen sisältyy staattisuus
Selite
Olosija on nimitys paikallissijalle, joka ilmaisee olemista jossain paikassa (vrt. erosija, tulosija, väyläsija). Suomen olosijat ovat inessiivi (esim. talo-ssa, venee-ssä) ja adessiivi (esim. talo-lla, venee-llä). Myös niin kutsuttu yleinen olosija essiivi (koto-na) on tapana laskea suomen olosijojen joukkoon. Myös muissa uralilaisissa kielissä esiintyy olosijoja. Useimmissa kielissä olosijoja on suomesta poiketen vain yksi. Tällaisia kieliä ovat muun muassa mordvalaiskielet ersä ja mokša, permiläiset kielet komi ja udmurtti, mari sekä samojedikielet, esimerkiksi tundranenetsi ja metsäenetsi. Unkarissa on useimmista muista uralilaisista kielistä poiketen kolme olosijaa.
Lisätiedot
lat. esse = olla
VISK2008 Olosija on nimitys staattiselle paikallissijalle, joka ei ilmaise siirtymää tai muutosta. Olosijoja ovat inessiivi (Kuopiossa, jalassa, unissaan) ja adessiivi (Rovaniemellä, lähellä, rähmällään) sekä essiivi (reunempana, maanantaina). (» § 1235.)
Lähikäsitteet
- inessiivi (alakäsite)
- adessiivi (alakäsite)
- essiivi (alakäsite)
- latiivi (vieruskäsite)
- paikallissija (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
BartensR1999, BartensR2000, CreisselsD2011, Kenesi&Szécsényi2022, NikolaevaI2014, SaarinenS2022, SieglF2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Kielitiede:olosija. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:olosija.)