objekti

Määritelmä

transitiivisen verbin kakkosargumentti;

verbin täydennyksenä toimiva nominaalinen lauseenjäsen, joka ilmaisee toiminnan kohteen

Selite

Objekti voi olla taipumaton, esim. englanti The dog ate a cookie 'Koira söi keksin' tai se voi taipua sijamuodossa, esim. unkari Kávét iszom. 'Juon kahvia.'

Suomen kielessä objektin sijoja ovat genetiivi, nominatiivi, akkusatiivi sekä partitiivi. Lauseessa Kirjoitin pitkän kirjeen lauseke pitkän kirjeen on lauseen objekti.

Lisätiedot

VISK2008 Objekti on nominaalisen lauseenjäsentehtävän nimitys. Sillä tarkoitetaan verbin täydennystä, jonka sijoina vaihtelevat genetiivi, nominatiivi ja akkusatiivi (totaaliobjekti) sekä partitiivi (partitiiviobjekti). Sijanvaihteluun vaikuttavat eri tekijät: lauseen myönteisyys ja kielteisyys (Kirjoitin kirjeen, En kirjoittanut kirjettä), lauseen aspekti (Kirjoitin kirjeen, Kirjoitin kirjettä), tarkoitteiden määrä (Kirjoitin kirjeen, Kirjoitin kirjeet), se, puhutaanko joukosta tai aineesta kokonaisuutena (Kirjoitin kirjeet, Kirjoitin kirjeitä), sekä se, onko lauseessa perussubjekti vai ei (Kirjoitin kirjeen, Kirjoita kirje). Objektina voi olla myös lause (Kuulin, että hän tulee) tai infiniittirakenne (Haluan lähteä, Kuulin hänen tulevan). Objektilla ei ole selvää yhtenäistä merkitystehtävää, mutta prototyyppisessä tapauksessa se ilmaisee toiminnan kohteen; tällöin subjektitarkoite esim. aiheuttaa muutoksen objektitarkoitteen tilassa tai sijainnissa: He korjasivat talon. (» § 925–.)

Erikieliset vastineet

objektos	Suomen romanikieli (kaalengo tšimb)
object	englanti (English)
objekt	inarinsaame (anarâškielâ)
objeʹktt	koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
objekt	norja (norsk)
objeakta	pohjoissaame (davvisámegiella)
objekt	ruotsi (svenska)

Lähikäsitteet

adverbiaali (vieruskäsite)
objektiargumentti
subjekti (vieruskäsite)
täydennys (yläkäsite)

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Kielitiede:objekti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:objekti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →