Kielitiede:nominatiivi
nominatiivi
| nominatiivi |
Lisätiedot
VISK2008 Nominatiivi on kieliopillinen sija, jota käytetään nominin hakumuotona sanakirjoissa. Yksikössä se on päätteetön, monikossa päätteenä on t. Nominatiivi on perussubjektin sija (Tyttö oli iloinen), objektin sija silloin, kun lauseessa ei ole perussubjektia (Syö tuo omena, Omena syötiin), sekä predikatiivin sija kun subjektin tarkoite on jaoton (Tyttö oli iloinen, Juhlat olivat iloiset). (» § 1230.)
Erikieliset vastineet
| nominatiivos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| nominativ | inarinsaame (anarâškielâ) | |
| nominatiiv | koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) | |
| nominativ | norja (norsk) | |
| nominatiiva | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
| nominativ | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Kielitiede:nominatiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:nominatiivi.)