Kielitiede:interjektio

    Tieteen termipankista

    interjektio | huudahdussana

    interjektio
    huudahdussana (vanhentunut)
    Määritelmä vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun
    Selite Interjektiot ovat affektisia (huudahdus)partikkeleita, joita käytetään lähinnä puheessa. Niillä ilmaistaan äkillisiä reaktioita ja tuntemuksia kuten säikähdystä, ihastusta, kipua tai mielihyvää, esimerkiksi huh, kääk, oho, nono, engl. oh dear. Interjektio voi esiintyä paitsi yksin myös lausuman alussa: Voi miten kamala uutinen!.
    Lisätiedot
    VISK2008 Interjektio eli huudahduspartikkeli on nimitys vakiintuneille kielellisille äännähdyksille kuten huh, hui, yäk, kääk, oho, nono, jotka osoittavat puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen, sanottuun tai omaan tunnetilaan. Interjektiot voivat rikkoa kielen äännerakenteen rajoituksia, esim. sanassa voi olla vokaaliyhtymä (yäk) tai sanan lopussa voi olla k tai h. Kuullun tiedon vastaanottamista osoittavat sanat kuten aha ja jaaha voidaan lukea joko interjektioihin tai dialogipartikkeleihin. Interjektio esiintyy vuoron alussa, sisällä tai lopussa tai muodostaa vuoron yksin. (» § 856–.)

    Erikieliset vastineet

    gooli diibenesko lauSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    interjektiosSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    interjectionenglanti (English)
    interjeksjonnorja (norsk)
    interjekšuvdnapohjoissaame (davvisámegiella)
    interjektionruotsi (svenska)
    hüüdsõnaviro (eesti)
    interjektsioonviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    VISK2008

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Kielitiede:interjektio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio.)