Kielitiede:evidentiaalisuus

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

evidentiaalisuus

evidentiaalisuus
Määritelmä puhujan tiedon lähteen ilmaiseminen, esimerkiksi perustuuko tieto suoraan havaintoon, päättelyyn tai kuulopuheeseen
Selite Kieliopin osajärjestelmänä evidentiaalisuus tarkoittaa tiedonlähteen tyypin (lähes) pakollista merkintää kaikkiin ilmauksiin, laajemmin myös leksikaalisista, valinnaista tiedon lähteen ilmaisemista. Evidentiaalisuutta on etenkin aiemmpin pidetty episteemisen modaalisuuden lajina, mutta nämä ovat eri dimensioita, joilla tosin on usein yhtymäkohtia. Suomessa ei ole kieliopillista evidentiaalisuuden merkintää, mutta virossa on ns. kvotatiivi (Jüri olevat haige 'Jüri on kuulemma sairas'). Evidentiaalisia tehtäviä voivat eri konteksteissa saada ilmaisukeinot, joiden päätehtävä on muu, esimerkiksi suomessa perfekti täällä on käynyt varkaita), (potentiaali), tietyt modaaliverbit (hänen pitäisi tulla illalla) ja evidentiaaliverbit (esimerkiksi tietää, nähdä, kuulla, muistaa), ja monet partikkelit (siis; ilmeisesti; tietysti; kuulemma; näet; kato) tai myös persoonan tai osallistujanroolin merkintä (kuten logoforiset pronominit).
Lisätiedot
VISK2008 Evidentiaalisuus on episteemisen modaalisuuden laji. Evidentiaalisia ovat sellaiset kielen keinot, joilla osoitetaan, miten puhuja on saanut tietonsa: perustuuko se toisen käden tietoon eli kuulopuheeseen (esim. Hän tulee kuulemma huomenna; Kerttu oli nähnyt sen ryöstäjän), omaan havaintoon (esim. Näköjään yöllä on satanut) vai päättelyyn (esim. Joku on syönyt lautaseltani) (» § 1557).

Vieraskieliset vastineet

evidentiaalibaSuomen romanikieli
evidentialityenglanti

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

AikhenvaldA2004, VISK2008, Forsberg1998, LaitinenL1992, JK2009, BoyeK2018, WiemerB2018

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.02.2019: Kielitiede:evidentiaalisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:evidentiaalisuus.)