Kielitiede:astevaihtelu

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

astevaihtelu

astevaihtelu
Lisätiedot

VISK2008 Astevaihtelu on nimitys sanan vartalon viimeisellä tavunrajalla ilmenevälle äännevaihtelulle, joka koskee klusiileja k, p ja t silloin, kun tuon klusiilin edellä on soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Osassa tapauksia vaihtelee klusiilin pituus, esim. katto : katon, vaate : vaatteen (kvantitatiivinen astevaihtelu). Toisissa sanoissa vaihtelu koskee klusiilin laatua tai mukanaoloa, esim. koti : kodin, taide : taiteen, raapia : raavin, näky : näyn, rae : rakeen (kvalitatiivinen astevaihtelu). Yleensä sanan vartalo on perusmuodossa vahva-asteinen ja taivutusmuodossa heikkoasteinen, esim. katto : katon, nukkua : nukun (suora astevaihtelu). Eräissä sanatyypeissä taas perusmuoto on heikko- ja taivutusvartalo vahva-asteinen, esim. vaate : vaatteen, hakata : hakkaan (käänteinen astevaihtelu). Astevaihtelu ei koske kaikkia uudempia lainasanoja, slangisanoja eikä erisnimiä: autossa, jäden, Inkalle. (» § 41–44.)

Vieraskieliset vastineet

consonant gradationenglanti
gradationenglanti
tääʹssmuuttâskoltansaame
dássemolsašuddanpohjoissaame
Stufenwechselsaksa
astmevaheldusviro

Käytetyt lähteet

KFT1993, KAS2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.02.2019: Kielitiede:astevaihtelu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:astevaihtelu.)


Tämä sivu on keskeneräinen.