Kielitiede:apuverbi

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

apuverbi

apuverbi
Definition verbi joka esiintyy finiittisenä osapuolena verbiliitossa ja ilmaisee esim. tempusta, aspektia, modusta tai pääluokkaa.
Explanation Apuverbin tehtävä on kieliopillisempi kuin pääverbin. Apuverbejä on kielessä suppea määrä; tyypillisiä ovat olla, tulla tai täytyä, esim. me emme tule, engl. we are going.
Additional Information
VISK2008 Apuverbeiksi sanotaan verbejä olla ja ei silloin, kun ne esiintyvät liittomuodon osana kannattamassa persoonan tunnusta; olla voi sisältää myös tempuksen ja moduksen tunnuksen (olen voinut, olimme tulleet, olisit käynyt; en puhu, ette ole nähneet). Varsinaisen verbimerkityksen liittomuodossa ilmaisee pääverbi. Kieltoverbi ei toimii pelkästään apuverbinä, olla-verbi myös pääverbinä, kuten tapauksissa en ole sairas, oli ollut kotona. Kielteisessä liittotempuksessa on kaksi apuverbiä, esim. en olisi ollut. Verbiliitoissa apuverbinä esiintyy olla ja muitakin verbejä, esim. tuli tehtyä (» § 450).

Equivalents

jelpibosko verbosSuomen romanikieli
auxiliary verbenglanti
veahkkevearbapohjoissaame
hjälpverbruotsi
Hilfsverbsaksa
abiverbviro

Related Concepts

Sources

KFT1993, KAS2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 17.06.2019: Kielitiede:apuverbi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:apuverbi.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →