Kielitiede:aksentti

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

aksentti

aksentti
Määritelmä
1. korko, tonaalisten keinojen käyttö (musikaalinen aksentti)

2. paino eli varsinkin äänenvoimakkuuden lisääminen tavun tai sanan erottamiseksi ympäristöstään (dynaaminen aksentti)
3. tietyn kielen prosodisen yksikön nimitys, esim ruotsin akuutti- ja gravis-aksentin nimitys
4. ortografinen merkki (aksenttimerkki), joka voi ilmaista eri asioita eri kielissä: sanapainoa espanjassa ja italiassa, vokaalin laatua ranskassa, vokaalin pitkää kestoastetta unkarissa tai diftongista ääntämistä islannissa

5. segmentaalisten ja prosodisten piirteiden yhteisvaikutus, joka erottaa toiskielisen puhujan ääntämisen jonkin kielen aidosta ääntämisestä
Selite
Koska painon ja koron suhde on osoittautunut aiemmin oletettua monimutkaisemmaksi, on näiden termien käyttö vähentynyt ja jälkimmäisen lähes kadonnut. On myös huomautettu (NieminenT2014), että aksentti sopisi paremmin pääpainon nimitykseksi osoittamaan puheen virrassa prominenttia eli korosteista tavua.
Lisätiedot
Alun perin termi aksentti oli kreikan sanan prosodia latinankielinen käännösvastine (accentus), joka sai vähitellen useita käyttömerkityksiä.

Vieraskieliset vastineet

aksentosSuomen romanikieli
accentenglanti
Akzentsaksa
aktsentviro

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KFT1993, HäkkinenK2007, FPS2000, KAS2003, FP2001, NieminenT2014

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.02.2019: Kielitiede:aksentti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:aksentti.)