Keskustelu Filosofia:paradigma

Page contents not supported in other languages.
Tieteen termipankista

Sisältö Viimeisin muokkaus::20181213131542#Mediawiki

Ketjun otsikkoVastauksiaViimeksi muokattu
Paradigman käsitteestä811. helmikuuta 2019 kello 22.09

Paradigman käsitteestä

Hei!

Osallistuin tänä syksynä Kaarina Pitkänen-Heikkilän termityön kurssille ja Kaarinan ehdotuksen mukaisesti esittelen täällä keskustelusivulla omaa määritelmääni paradigman käsitteestä, josko siitä viriäisi mahdollisesti lisättävää filosofian alueelta löytyvälle sivulle tai muuten vain kommentoitavaa. Teen väitöskirjaa politiikan tutkimuksen alalta ja selvitän tutkimuksessani tanssin ja politiikan prosessien likeisyyttä tiettyjen teorioiden valossa. Käsittelen väitöskirjassani erityisesti Hannah Arendtin, Giorgio Agambenin ja Jean-Luc Nancyn ajattelua.

Tässäpä siis kurssille työstämäni määritelmä:

Määritelmä: 1) tutkijayhteisössä jaettujen käsitysten, uskomusten ja normien järjestelmä 2) esimerkki

Selite: Paradigmalla viitataan tieteen kontekstissa yleisesti Thomas Kuhnin klassikkoteokseen The Structure of Scientific Revolutions. Tieteen kehitystä määrittävät Kuhnin mukaan nk. normaalitieteen kaudet, jolloin tutkijat seuraavat vallitsevaa toiminta- ja ajattelutapaa eli paradigmaa. Kun tämä tieteellisen toiminnan viitekehys kyseenalaistetaan ja tilalle astuu uusi oppirakennelma, puhutaan paradigman vaihdoksesta. Itse sana tulee kreikan kielen esimerkkiä tarkoittavasta sanasta παράδειγμα (paradeigma), joka on johdettu verbistä παραδείκνυμι (paradeiknumi), eli ’osoittaa’ tai tarkemmin ’osoittaa viereen’. Paradigmalla voidaankin tarkoittaa myös esimerkkiä tai näytettä, joka itsensä ohella osoittaa tai tekee näkyväksi koko sen joukon, johon kuuluu. Tässä mielessä paradigma voi tarkoittaa teoreettista malliesimerkkiä, joka selittää tai tarkentaa edustamaansa ilmiötä.

Vieraskieliset vastineet: paradigm (ruotsi, englanti), paradigma (espanja, italia)

Tärkeimmät lähikäsitteet: viitekehys, malli, osa, esimerkki

Käytetyt lähteet:

Agamben, G. (2002). What Is a Paradigm. European Graduate School Video Lectures. Agamben, G. (2018). Karman, A Brief Treatise on Action, Guilt, and Gesture. Stanford University Press. Kuhn, T. (1962). The Structure of Scientific Revolutions. University of Chicago Press.

Ykkösmääritelmäni on siis kuhnilaisen normaalitieteen osalta samankaltainen kuin jo termipankista löytyvä määritelmäkin. Kakkosmääritelmäni osalta avaan kuitenkin selitteessä enemmän sanan etymologian kautta tuota esimerkillisyyttä, jota erityisesti Agamben on käsitellyt pariin otteeseen. Tuossa videoluennossaan hän analysoi paradigmaattisuutta esimerkiksi Foucault'n ajattelussa. Video löytyy mm. Youtubesta. Huomasin, että termipankissa on ykkösmääritelmäksi asetettu 'teoreettinen malliratkaisu', mutta selite viittaa lähinnä tuohon Kuhnin tunnettuun tieteen paradigma -ajatukseen.

Ystävällisin terveisin, Katarina

Katarina Sjöblom (keskustelu)13. joulukuuta 2018 kello 13.15

Hei,

En ollutkaan tietoinen tuosta toisesta merkityksestä. Hyvä, kyllä tämä sopii minun puolestani. Onko sinulla muokkausoikeudet alueelle? Jos, voit muokata sivua itse. Muussa tapauksessa minä voin tehdä sen ehdotuksesi mukaan.

Parhain terveisin, Markku Roinila

Markku Roinila (keskustelu)3. tammikuuta 2019 kello 16.28

Hei Markku,

Kiitos viestistä! Pahoittelut viivästyneestä vastauksesta, en ollut huomannut tätä viestiä.

Minulla ei ole muokkausoikeuksia alueelle, joten voinet muokata selitettä parhaaksi katsomallasi tavalla.

Ystävällisin terveisin, Katarina

Katarina Sjöblom (keskustelu)29. tammikuuta 2019 kello 12.22

Hei,

Lähteistä vielä sen verran, että tuo Agambenin 'What is a Paradigm?' löytyy itse asiassa esseemuotoisena hänen metodologiaa koskevasta teoksestaan 'The Signature of All Things', eli sen voisi ehkä laittaa tuon videoluennon sijaan lähteeksi. Eli:

Agamben, G. (2009). The Signature of All Things: On Method. New York: Zone Books.

En ole varma, onko tuota Karmania tarpeen ilmoittaa erikseen lähteenä. Tämä paradigmaattinen 'metodi' on tosiaan ollut Agambenilla käytössä jo iänikuiset ajat. Esim. homo sacer, Muselmann, (kuoleman)leiri, runo tai tanssi ovat siis Agambenin ajattelussa tietysti konkreettisia ilmiöitä, tapahtumia tai ylipäätään toiminnan muotoja, mutta luovat samalla laajemman problematisoinnin kontekstin ja valottavat esim. vallan muotoja tai mekanismeja.

Katarina Sjöblom (keskustelu)29. tammikuuta 2019 kello 13.28

Hyvä, kiitos! Voidaan tehdä kyllä niinkin että muotoilet lisäyksen (se on sinulle paljon helpompaa kuin minulle, kun en tunne Agambenia), laitat sen vastaukseksi tähän ja minä sitten lisään sen Termipankkiin. Kuinka vain.

Markku Roinila (keskustelu)29. tammikuuta 2019 kello 15.20

Hei,

Selvä, mietin vielä hieman muotoilua ja lähetän tänne sitten oman versioni termipankkiin lisättäväksi!

Katarina Sjöblom (keskustelu)29. tammikuuta 2019 kello 16.12