Käsitesuhde

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tyypillisimmät käsitteiden väliset suhteet ovat seuraavanlaisia (esimerkkinä on käytetty kasvitieteen käsitteitä):

  1. ns. hierarkiasuhde, jolla ilmaistaan, että ”x on eräänlainen y” (esim. terälehti ja verholehti ovat tietyntyyppisiä lehtiä)

    Termipankissa käytetään tällaisesta suhteesta yksinkertaisesti vaihtoehtoja yläkäsite (lehti on terälehden yläkäsite), alakäsite (terälehti on lehden alakäsite) ja vieruskäsite (verholehti on terälehden vieruskäsite).

  2. koostumussuhde, joka ilmaisee, että ”x on y:n osa” (esim. terälehti ja verholehti ovat kehän osia)

    Termipankissa käytetään tällaisen suhteen yhteydessä vaihtoehtoja kokonaisuuskäsite (kehä on terälehden kokonaisuuskäsite), osakäsite (terälehti on kehän osakäsite) ja koostumussuhteinen vieruskäsite (verholehti on terälehden koostumussuhteinen vieruskäsite, kun kyse on suhteesta kehään).


Tieto käsitesuhteesta on mahdollista antaa kunkin lähikäsitteen yhteydessä: jos esimerkiksi terälehteä koskevassa artikkelissa annetaan lähikäsitteeksi lehti, sen käsitesuhteeksi kirjoitetaan "yläkäsite".

Joskus voi olla tarpeen tarkentaa vieruskäsitteiden suhteita, koska samalla käsitteellä voi olla useita yläkäsitteitä ja siten kaikki vieruskäsitteiksi merkityt käsitteet eivät ole keskenään vieruskäsitteitä. Lähikäsitteen Suhde-kenttä Muokkaus-puolella on vapaa tekstikenttä, joten on mahdollista kirjoittaa siihen esim. ”koostumussuhteinen vieruskäsite suhteessa x:ään”. Tällainen tarkennus kannattaa lisätä silloin, jos lähikäsitteiksi ilmoitetaan vieruskäsitteitä erilaisista suhteista.

Muita, termipankissa mahdollisesti tarvittavia suhteita voivat olla esim. funktiosuhde, kausaalisuhde ja ominaisuussuhde. Funktiosuhteen yhteydessä käsitesuhteeksi lomakkeessa voi antaa molemmille suhteen osapuolille tarkennus funktiosuhde. Ominaisuussuhteissa käsitteiden keskinäisiä suhteita merkitään ilmauksilla ominaisuuden kantaja ja ominaisuus.

Palaa ohjeisiin