Historia:historismi

    Tieteen termipankista

    historismi

    historismi
    Määritelmä 1700- ja 1800-luvun vaihteesta peräisin oleva humanistisen tutkimuksen suuntaus, jossa ihmisten toimintaa ja ratkaisuja ja historiallisia tapahtumakulkuja selitetään suhteessa ajalliseen kontekstiinsa ja historialliseen tilanteeseensa eikä esimerkiksi teleologisesti tai yleisillä inhimillisen toiminnan lainalaisuuksilla
    Selite

    Historismi syntyi sekä terminä että käsitteenä 1700-luvun viimeisinä vuosina Friedrich Schlegelin ja muiden saksalaisten romantiikan aikakauden filosofien työn tuloksena osittain vastareaktioksi valistuksen painottamalle rationaalisuudelle. Historismissa korostetaan, että kulttuuri ja inhimillinen toiminta olivat orgaanisen historiallisen kehityksen tulosta eivätkä seurausta ihmisten ratkaisuja määränneistä luonnonlaeista. Historismi hylkää teleologisen selittämisen ja pitää sen sijasta keskeisenä tapahtumien selittämistä ymmärtämällä ne niiden omassa ajallisessa kontekstissaan niiden omasta synty- ja kehityshistoriasta käsin. Historismissa painotetaan perustavanlaatuistenkin inhimillisten instituutioiden, kuten kielen, uskonnon, taiteen, lain tai valtion, jatkuvaa muutoksentilaa.

    Historiantutkimuksessa historismista kehittyi vallitseva ja muodossa tai toisessa yleisesti hyväksytty koko oppialan tietoteoreettinen perusta suurimmaksi osaksi 1800-lukua, kun vastausten etsiminen lähdekritiikin korostajana muistetun Leopold von Ranken kuuluisaksi tekemään kysymykseen: "Mitä oikeastaan tapahtui?" nostettiin kaiken historiankirjoituksen päämääräksi. Vasta Karl Lamprechtin 1800-luvun lopulla uuteen maineeseen nostama kollektiivisten ilmiöiden ja niitä määrittäneiden sosiaalisten lainalaisuuksien tutkiminen alkoi haastaa historismin asemaa historiallisen selittämisen perustana. Historistisen ajattelun vaikutusvalta on kuitenkin jatkunut historiateoriassa tämän jälkeenkin aina nykypäivään asti, vaikka 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien humanististen tieteiden kielellisen käänteen ja postmodernin historianfilosofian näkemykset ovatkin asettaneet sille merkittäviä haasteita.

    Historismin lähikäsite on historisismi, jonka on mm. synty- ja oppihistorialtaan sukua historismille, mutta jossa – mikäli seuraamme Karl Popperin historismin tai historisismin kritiikistä johdettua ja mm. historioitsija Stefan Bergerin kannattamaa erottelua – mennään historismia pidemmälle ja paitsi selitetään historian tapahtumia niihin johtaneilla kehityskuluilla, myös oletetaan nämä kehityskulut lainalaisuuksiksi, joiden varassa historia kehittyy kohti päämääräänsä. Perinteisessä historismissa ei tällaista päämäärää oleteta, vaan kaikkia historian tapahtumia pidetään ainutkertaisina, minkä takia tulevan kehityksen johtamista historiallisista tapahtumaketjuista ei pidetä mielekkäänä.

    Erikieliset vastineet

    historismenglanti (English)
    historismruotsi (svenska)
    Historismussaksa (Deutsch)

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Historia:historismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:historismi.)