Geologia:kimberliitti

    Tieteen termipankista

    kimberliitti | kimberliittipiippu

    kimberliitti
    kimberliittipiippu
    Määritelmä ultraemäksinen magmakivi, jonka intruusion muoto on yleensä piippumainen
    Selite

    Kimberliitit ovat magmakiviä, jotka ovat syntyneet harvinaisten tulivuorenpurkausten kautta. Kimberliittimagmat syntyvät syvällä vaipassa, noin 150-400 kilometrin syvyydessä.
    Suomen kallioperästä löytyy yli 40 kimberliittiesiintymää, jotka ovat syntyneet kolmessa eri vaiheessa. Löydettyjen kimberliittiesiintymien ikä vaihtelee noin 630-1230 miljoonan vuoden välillä[1].

    Kimberliittiä muodostavia tyypillisiä mineraaleja ovat oliviini, granaatti (kromipitoinen titaanipyrooppi), diopsidi ja ilmeniitti. Kimberliittimagmojen syntysyvyyden vuoksi kimberliitit ovat myös tärkeitä timanttien isäntäkiviä, sillä toisinaan suhteellisen nopeasti purkautuva kivisula nappaa mukaansa myös timantteja. Suurin Suomesta tähän mennessä löydetty timantti on läpimitaltaan 5,3 mm ja se löytyi Kuopion-Kaavin seudun kimberliitistä[2].

    Kimberliitit koostuvat kiviaineksesta, joka sisältää runsaasti magnesiumia, kaliumia ja fosforia. Länsi-Afrikassa tehtyjen tutkimusten mukaan tietty kairapalmulaji (Pandunus candelabrum) vaikuttaisi kasvavan kimberliittipiippujen muodostavien kasvualustojen päällä ja sitä voitaisiin mahdollisesti käyttää geologisena indikaattorilajina[3].

    Erikieliset vastineet

    kimberliteenglanti (English)
    kimberlite pipeenglanti (English)
    kimberlitruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    SKP1998, SuomenKorukivet, Haggerty2015

    Alaviitteet

    1. SuomenKorukivet
    2. SuomenKorukivet
    3. Haggerty2015

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 20.4.2024: Geologia:kimberliitti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:kimberliitti.)