sananparsi

Määritelmä arkikielessä yleinen sanonta

Selite

Lähinnä kielen sanastoa ovat fraasit eli puheenparret, jotka epäitsenäisinä elementteinä mukautuvat lauseyhteyteensä. Fraaseja ovat mm. vertaukset (similes) ("meni kuin tina tuhkaan") ja konsekutiivifraasit ("niin meni että mela vilahti"), samoin genetiivifraasit ("kunnian kruunu"), parataksifraasit ("suin päin") ja perifraasit eli kiertoilmaukset ("heittää veivinsä = kuolla"). Etenkin fraasitekstiä tulkittaessa on otettava huomioon tekstikonteksti: se mitä sanotaan välittömästi ennen ja jälkeen. Sananlaskut (proverbs) taas ovat kiinteämuotoisia ja sisältävät itsenäisen ajatuskokonaisuuden ("niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan"). Sivistyneistön erityissananlaskuja sanotaan lentäviksi lauseiksi (maksiimeiksi, "kertaus on opintojen äiti"), monisäkeisiä mietelauseita ja lyhyitä runoja epigrammeiksi ("Jumalall on onnen ohjat, Luojall lykyn avaimet, ei katehen kainalosa, vihansuovan sormen päässä"). Sananparsien kolmas pääryhmä on sutkaukset (witticisms), kiinteämuotoiset tilannerepliikit, joilla drastisin, ironisin tai naivistisin sanankääntein höystetään jokapäiväistä tilannetta ("ylös ja varkaisiin, ei jumala laiskoja elätä!" nukkujille) tai repliikkikliseitä ("suuri kiitos ja paljon pieniä kiitoksia"). Sutkauksiin kuuluvat sanomukset eli wellerismit (wellerisms) (nimi johtuu Dickensin Pickwick-kerhon Sam Welleristä, joka viljelee säännöllisesti näitä sananparsia). Sanomuksissa on repliikki ja sanoja ("Mentiin, sano Risto lehmille") ja usein leikillinen jatke: "Perkele, sanoi pieni poika kun isä kuoli ja äiti haudattiin". Sutkauksia ovat niin ikään kieltosutkaukset ("älä huuda, pidä muuten vaan suutas auki"). Sisällön ja funktion nojalla voidaan erottaa sen tapaisia ryhmiä kuin oikeussananlaskut, sääsananlaskut, tervehdyssutkaukset, naapuriköllit (Lapuan laiskat, Ilmajoen ilkeät), jotka kuuluvat laajaan kiusoittelufolkloreen.

Sananparret ovat puhumisen ja kirjoittamisen välineistöä; niillä voidaan perustella väitteitä tai siirtää keskustelu huumorin sfääriin. Niitä tapaa runsaasti muun perinteen yhteydessä; esimerkiksi faabeli, eläinsatua mukaileva opettavainen (runo)kertomus päättyy usein sananlaskuun, jossa moraalinen opetus pelkistyy.

Lähikäsitteet

sananlasku (alakäsite)
sutkaus (alakäsite)

Käytetyt lähteet

PTT1998–2001

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Folkloristiikka:sananparsi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:sananparsi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →