Folkloristiikka:huhu

    Tieteen termipankista

    huhu

    huhu
    Määritelmä nopeasti leviävä ja unohtuva ajankohtainen kertomus tai aihelma
    Selite

    Huhun (samoin kuin yleensä kertomuksen) siirtyessä henkilöltä toiselle tapahtuu 1) yksinkertaistamista ja kiteytymistä; tendenssinä on tehdä kertomus lyhyemmäksi ja helpommin tajuttavaksi, 2) kohostumista, ts. pyritään valikoivaan havainnointiin, ja jotkut yksityiskohdat korostuvat ja dramatisoituvat, 3) yhtäläistymistä, selonteoilla on tendenssi tulla yhtenäisemmiksi ja sopusointuisemmiksi kertojien ennakko-oletusten ja intressien kanssa, sopeutua kulttuuritaustaan. Huhu toimii kollektiivisena ongelmanratkaisun muotona, jossa ihmiset epävarman tilanteen hämmentäminä tukeutuvat toisiinsa löytääkseen järkevän selityksen tilanteelle. Huhu voi myös valmistaa tien tukahdutettujen impulssien vapautumiselle, koska kerrotusta ei tarvitse ottaa täyttä vastuuta. Toiveet ja pyrkimykset, jotka muuten ovat kiellettyjä, saavat esim. sota- ja kriisiaikoina ilmauksensa huhuissa, jotka ovat myös tunteiden ilmaisukeinoja. Jokapäiväisen elämän pulmatilanteissa ihmiset luottavat sangen pitkälle siihen, mitä suullisesti kuulevat toisilta, ja myös ns. yleisen mielipiteen muotoutuminen on yksi laji kollektiivista ratkaisuunpyrkimistä, jossa huhut usein näyttelevät tärkeää osaa. Huhun ja tarinan ero on lähinnä kiteytyneisyyden asteessa, koska molemmat esittävät todeksi tarkoitetun tapahtumainkulun. Huhuja voi luonnehtia epäviralliseksi informaatioksi, joka liittyy päivänkohtaiseen tapahtumaan, underground-uutisiksi, folkloren materiaaliksi, josta syntyy tarinoita. Osa huhuista jää elämään ja kiteytyy juoneltaan stereotyyppisiksi kertomuksiksi. Huhu keskittyy ilmiön, asian tai tapahtuman kognitiiviseen hahmottamiseen, kun taas tiettyyn henkilöön keskittyvää "epävirallista" uutista kutsutaan juoruksi (gossip).

    Huhuntutkimukset näyttävät osoittavan, että ihmiset eivät hyväksy heille kerrottuja asioita siksi, että ne ovat tosia, vaan siksi, että ne vastaavat heidän toiveitaan, pelkojaan ja pyrkimyksiään, esim. tekevät jonkin inhimillisen menettelytavan oikeutetuksi. Huhujen avulla voidaan tällöin vähentää ns. kognitiivista dissonanssia (ristiriitatilannetta, joka syntyy aina silloin kun yksilöllä on samanaikaisesti kaksi havaintoa, esim. ideaa, asennetta, uskomusta, mielipidettä, jotka ovat ristiriidassa keskenään ja psykologisesti yhteensovittamattomia).

    Käytetyt lähteet

    PTT1998–2001

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 23.4.2024: Folkloristiikka:huhu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:huhu.)