Filosofia:universaalikieli
universaalikieli
| universaalikieli |
Määritelmä
näkemys, jonka mukaan on olemassa tai voidaan muotoilla kaikille ihmisille yhteinen kieli
Selite
Monien universaalikielihankkeiden taustalla on Raamatun kertomus, jonka mukaan Aadam antoi nimet kaikille Jumalan luomille eläimille (1. Mooseksen kirja 2: 19-20). Ensimmäisen ihmisen ajateltiin puhuvan täydellistä kieltä, joka ilmaisi täydellisesti kaikkien asioiden olemuksen, mutta syntiinlankeemuksessa kieli hävisi. Samasta aiheesta on kuitenkin olemassa vielä toinen Raamatun kertomus, nimittäin kertomus Baabelin tornista (1. Mooseksen kirja 11:9), jossa Jumala sekoitti kaikki maailman kielet keskenään. Tämän seurauksena ihmiset tuomittiin puhumaan lukemattomia kieliä ja kärsimään jatkuvista kommunikaatiovaikeuksista. 1600-luvulle asti pyrittiin paikantamaan Aadamin kieli. Vahvin ehdokas oli heprea, vaikka myös mm. kiina, latina, hollanti ja ruotsi kamppailivat kunniasta. Kabbala vaikutti myös tähän pyrkimykseen, sillä heprealaisilla kirjaimilla nähtiin olevan mystinen merkitys. 1200-luvulla vaikutusvaltainen oli teologi Ramon Lull (1232-1315), jonka mukaan voidaan saavuttaa universaalia tietoa yhdistämällä kirjaimia, jotka edustavat todellisuuden perimmäisiä kategorioita.
1600-luvulla heräsi kiinnostus keinotekoisiin universaalikieliin. Haluttiin kehittää kieli, jonka avulla voidaan ylittää luonnollisten kielten rajoitukset. Osansa kehityksessä oli myös latinan merkityksen vähentymisessä sekularisoitumisprosessin myötä ja uuden tieteen nousussa. Teoksessaan The Advancement of Learning (1605) Francis Bacon (1561-1626) piti kiinaa malliesimerkkinä universaalikielestä. Monet universaalikielen suunnittelijoista, kuten Marin Mersenne (1588-1648), George Dalgarno (1626-1687) ja John Wilkins (1614-1672) korostivat kielen käytännöllistä sovellettavuutta. Pessimistisesti ajatuksen sen sijaan suhtautui René Descartes (1596-1650), jonka mukaan todellinen universaalikieli vaatisi kaikkien käsitteiden perusteellista analyysiä.
Samaa mieltä oli Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716), joka kehitti monia eri suunnitelmia universaalikieleksi. Leibniz kritisoi Dalgarnon ja Wilkinsin suunnitelmia sattumanvaraisiksi, ja pyrki käsiteiden analyysiin, "inhimillisiin aakkosiin", joista sitten universaalikieli muodostettaisiin. Näin päästäisiin Aadamin kieleen: universaalikieleen, joka kuvaisi todellisuutta täydellisesti. Pian Leibniz kuitenkin huomasi, että käsitteiden täydellinen analyysi vaatii ääretöntä mieltä eli Jumalan mieltä. Ihmiset voivat vain luokitella asioita maailmassa parhaansa mukaan, jonka avulla voidaan saavuttaa rajoitettua menestystä. Leibnizin universaalikielihankkeet edelsivät merkittävällä tavalla 1800-luvun loogista analyysiä.
1600-luvulla heräsi kiinnostus keinotekoisiin universaalikieliin. Haluttiin kehittää kieli, jonka avulla voidaan ylittää luonnollisten kielten rajoitukset. Osansa kehityksessä oli myös latinan merkityksen vähentymisessä sekularisoitumisprosessin myötä ja uuden tieteen nousussa. Teoksessaan The Advancement of Learning (1605) Francis Bacon (1561-1626) piti kiinaa malliesimerkkinä universaalikielestä. Monet universaalikielen suunnittelijoista, kuten Marin Mersenne (1588-1648), George Dalgarno (1626-1687) ja John Wilkins (1614-1672) korostivat kielen käytännöllistä sovellettavuutta. Pessimistisesti ajatuksen sen sijaan suhtautui René Descartes (1596-1650), jonka mukaan todellinen universaalikieli vaatisi kaikkien käsitteiden perusteellista analyysiä.
Samaa mieltä oli Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716), joka kehitti monia eri suunnitelmia universaalikieleksi. Leibniz kritisoi Dalgarnon ja Wilkinsin suunnitelmia sattumanvaraisiksi, ja pyrki käsiteiden analyysiin, "inhimillisiin aakkosiin", joista sitten universaalikieli muodostettaisiin. Näin päästäisiin Aadamin kieleen: universaalikieleen, joka kuvaisi todellisuutta täydellisesti. Pian Leibniz kuitenkin huomasi, että käsitteiden täydellinen analyysi vaatii ääretöntä mieltä eli Jumalan mieltä. Ihmiset voivat vain luokitella asioita maailmassa parhaansa mukaan, jonka avulla voidaan saavuttaa rajoitettua menestystä. Leibnizin universaalikielihankkeet edelsivät merkittävällä tavalla 1800-luvun loogista analyysiä.
Erikieliset vastineet
| universal language | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- analyysi (vieruskäsite)
- kalkyyli (vieruskäsite)
- kategoria
- kielifilosofia (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Filosofia:universaalikieli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:universaalikieli.)