Filosofia:toiseus
toiseus
| toiseus |
Määritelmä
etiikan tutkimuskohde Levinaksen filosofiassa
Selite
Emmanuel Levinas (1906-1995) teki teoksessaan Totalité et infini (1961) etiikasta fenomenologiansa keskipisteen. Sen keskeinen tutkimuskohde on toinen. Tässä Levinas katsoo poikkeavansa etiikan perinnöstä, jossa keskeisellä sijalla on ollut egoismi eli minä. Olennaisempaa on toisesta huolehtiminen, johon kaikki sosiaaliset rakenteet perustuvat. Olennaista on huomata, että toinen ei ole toinen minä eikä minä-suhteen määrittämä, vaan täydellisesti ja ainutlaatuisesti joku toinen. Toinen ei ole siis vertailukelpoinen itseni kanssa. Toinen voi olla myös menneisyys tai tulevaisuus.
Levinakselle keskeinen filosofinen kysymys on: Miten olemiseni on oikeutettu? Etiikka on aina läsnä, se on ihmisen olemassaolon ohittamaton piirre. Levinaksen filosofiaa onkin kuvailtu humanismiksi. Hänen etiikkansa ei ole kuitenkaan perinteistä etiikka siinä mielessä että hän muodostaisi eettisiä teorioita, vaan sitä voi pikemminkin kutsua kuvailevaksi ja luokitteluja pakenevaksi.
Levinakselle keskeinen filosofinen kysymys on: Miten olemiseni on oikeutettu? Etiikka on aina läsnä, se on ihmisen olemassaolon ohittamaton piirre. Levinaksen filosofiaa onkin kuvailtu humanismiksi. Hänen etiikkansa ei ole kuitenkaan perinteistä etiikka siinä mielessä että hän muodostaisi eettisiä teorioita, vaan sitä voi pikemminkin kutsua kuvailevaksi ja luokitteluja pakenevaksi.
Lisätiedot
lat. alter=toinen, vaihtoehtoinen minuus
Erikieliset vastineet
| alterity | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Filosofia:toiseus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:toiseus.)