Filosofia:ristiriidattomuuden laki

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

ristiriidattomuuden laki

ristiriidattomuuden laki
Definition looginen tautologia, jonka informatiivisuus syntyy yrityksistä rikkoa sitä
Explanation Ristiriidattomuuden laki on erikoistapaus tautologiasta, ja se on keskeinen logiikassa. Se voidaan muotoilla seuraavasti:
Ei (P ja ei-P).
Laki osoittautuu todeksi riippumatta siitä onko P tosi tai epätosi. Lauseella itsellään ei ole varsinaista informaatioarvoa, mutta jokainen yritys rikkoa ristiriidattomuuden lakia tuottaa uutta informaatiota, sillä ne ovat itsessään ristiriitoja. Nämä yritykset sisältävät väitteen, että jokin on totta ja epätotta samassa mielessä samaan aikaan (sekä P että ei-P), mikä on ilmiselvä ristiriita. Siten jokainen yritys kumota ristiriidattomuuden laki edellyttää sitä. Jos väittää, että ristiriidattomuuden laki on epätosi, väite sisältää sen, ettei se ole tosi.
Periaate on ollut tärkeä filosofian historiassa. Se vaikutti antiikin analyyseihin muutoksesta ja moninaisuudesta ja on merkittävä myös G. W. Leibnizin (1646-1716) periaatteessa, jonka mukaan identtisillä objekteilla täytyy olla kaikki samat ominaisuudet (Leibnizin laki).

Related Concepts

Sources

BagginiJFoslP2013

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.10.2019: Filosofia:ristiriidattomuuden laki. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ristiriidattomuuden laki.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →