Filosofia:paralogismi

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

paralogismi | virhepäätelmä

paralogismi
virhepäätelmä
Määritelmä muodollisesti epäpätevä johtopäätös
Selite Aristoteles (384-322 eaa.) määritteli paralogismin Runousopissa virhepäätelmäksi johdettaessa seurauksen totuudesta premissin totuus. Immanuel Kantille (1724-1804) rationaalisessa psykologiassa on väistämättä virheellinen järkeily kun se ulottuu kokemuksen rajojen ulkopuolelle. Transsendentaalisesta perusteesta "minä ajattelen" järki johtaa neljänlaiseen paralogismiin 1) sielu on substanssi 2) sielu on yksinkertainen 3) sielu on identtinen ajasta riippumatta 4) sielu on tietoinen vain itsestään. Kant kutsui näitä tuloksia myös transsendentaalisiksi paralogismeiksi. Kantin kritiikin kohde paralogismeissa oli Descartesin psykologia ja hänen cogito-argumenttinsa.
Lisätiedot kr. para=takana+logizesthai=järkeillä

Vieraskieliset vastineet

paralogismenglanti
paralogismeranska
paralogismruotsi

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

BunninNYuJ2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.01.2019: Filosofia:paralogismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:paralogismi.)