Filosofia:noema

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

noema | tarkoite

noema
tarkoite
Määritelmä Husserlin fenomenologiassa rakenne, joka mahdollistaa tietoisuuden intentionaalisen aktin
Selite Edmund Husserl (1859-1938) käytti fenomenologiassaan noemaa teknisenä terminä, joka yhdistää tietyn hetken tietoisuuden intentionaaliseksi aktiksi, joka suuntautuu tietoisuuden objektia kohti - se ei siten ole varsinaisesti aktin kohde, vaan merkitysrakenne, joka mahdollistaa tietoisuuden suuntautumisen objektiin. Se on merkitysrakenne, joka jäsentää jä määrittää tietoisuuden kohteet tietynlaisina, esimerkiksi jonkin henkilön kaivattuna, rakastettuna, vihattuna. Noema osoittaa lähestymiskulman tai sävyn, jossa kohteena olevaa henkilöä tai asiaa tarkastellaan. Husserlin mukaan jokaisella noemalla on sisältö eli merkitys ja tätä kautta se on kiinnittynyt objektiinsa. On kuitenkin huomattava, että vaikka jokaisella aktilla on noema, jokaisella aktilla ei välttämättä ole objektia. Noemat ovat siis eräänlaisia intentionaalisten aktien merkityksiä samaan tapaan kuin voidaan puhua kielellisten ilmausten merkityksistä. Noema voi myös muuttua tietoisuuden sisällön tarkentuessa ja siihen vaikuttavat intersubjektiiviset tekijät. On kuitenkin huomattava, että Husserlilla kohteita ensisijaisempaa on se tapa, jolla akti kohteeseen suuntautuu - tietoisuuden kohteiden ei välttämättä tarvitse olla olemassa. Noemalla on myös syntetisoiva tehtävä - se voi yhdistää havainnon eri osat kokonaisuudeksi. Siten se toimii eräänlaisena tulkitsijana, joka järjestelee havaintoaineiston, eri ajanhetkinä tehdyt havainnot samasta kohteesta. Tässä suhteessa Husserl on lähellä Kantilaisuutta - tietoisuus on aktiivinen kokemuksen järjestäjä. Noemat ovat yhteisiä kaikille, sillä puhtaan tietoisuuden rakenne on kaikille yhteinen.
Noemaa koskevaa tietoa voidaan Husserlin mukaan saavuttaa fenomenologisella metodilla ja noemoita koskevaa tiedettä Husserl kutsui fenomenologiaksi.
Analyyttisen filosofian tulkinnan mukaan (erityisesti Dagfinn Follesdal (1932-) Husserl määrittelee termin merkityksen käsitteen yleistyksenä kaikilla akteille samaan tapaan kuin Fregen Sinn-käsite. Toisin sanoen noema voi olla mikä tahansa havainnon tai arvostelman intentionaalinen akti siten kun se on havaittu tai ajateltu, oli se sitten materiaalinen objekti, kuva, sana, toinen ihminen jne. Tutkijoiden keskuudessa ei kuitenkaan ole selvää yksimielisyyttä siitä, mitä Husserl termillä oikeastaan tarkoitti. Moranin mukaan noema vastaa molempia Fregen erottelun puolia, sisältäen sekä kohteen että tarkoitteen.
Lisätiedot kr. nous=mieli

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

CraigE1998, SalonenT2008, NiiniluotoI1984, SaarinenE1994, Moran2000

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.03.2019: Filosofia:noema. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:noema.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →