Filosofia:luonnollinen luokka

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

luonnollinen luokka

luonnollinen luokka
Määritelmä todellisuuden rakenteesta aidon ja merkittävän rajanvedon tavoittava luokittelu
Selite Luonnollisten luokkien ajatellaan olevan osa todellisuuden inhimillisistä käytännöistä riippumatonta metafyysistä perusrakennetta (esimerkiksi kemialliset elementit). Siten luonnolliset luokat ovat vastakohta kielellisiin sopimuksiin tai kulttuurisiin instituutioihin perustuville luokitteluille.
Luonnollisen luokan käsite on ollut tärkeässä roolissa niin metafyysisissä, kielifilosofisissa kuin tieteenfilosofisissakin keskusteluissa. Metafysiikan näkökulmasta luonnollisen luokan käsite liittyy pohdiskeluihin todellisuuden perustavimmista elementeistä, luonnonlaeista ja -välttämättömyydestä. Kielifilosofiassa on tutkittu, kuinka luonnollisten luokkien ja niitä vastaavien kielen sanojen väliset viittaussuhteet rakentuvat. Tieteenfilosofisesta perspektiivistä luonnollisen luokan käsitteen pääasiallisia sovelluskohteita ovat olleet tieteellisen käsitteenmuodostuksen ja induktiivisen päättelyn ongelmat. Vaikka näiden eri filosofian osa-alueilla käytyjen keskustelujen välillä on runsaasti yhtymäkohtia, on luonnollisen luokan käsitteen sisältö eri käyttöyhteyksissä kehittynyt hieman eri suuntiin.
Luonnollisilla luokilla on pitkä historia antiikin filosofiasta asti. Aristoteleen (384-322 eaa) tiedenäkemyksen mukaan tieteentekijän päämäärä oli luokitella maailman oliot oikein niiden lajien (species) ja sukujen (genus) mukaisesti. Tämä luokittelunäkemys perustui ajatukseen siitä, että kullekin lajille oli mahdollista löytää joukko sille olemuksellisia ominaisuuksia, jotka jokaisella lajin edustajalla oli välttämättä, lajijäsenyyden seurauksena. Siten todellisuus rakentuu hierarkiaksi, jossa kutakin lajia luonnehtivat sen olemukselliset ominaisuudet. Tämä kaikenkattavan todellisuuden ihanne tunnetaan nimellä porfyrioksen puu.
Uudella ajalla Aristoteelisen näkemyksen haastoi John Locke (1632-1704), jonka mukaan aristoteeliselle luokittelunäkemykselle keskeiset lajin ja suvun käsitteet ovat ainoastaan esimerkkejä inhimillisen ymmärryksen abstraktiokyvystä, eivätkä suinkaan kuvaa luonnon omaa rakennetta.[1]Locken mukaan kielemme käsitteet perustuvatkin vain havaittavien kvaliteettien pohjalta muodostettuihin jaotteluihin, ja siksi ei ole takeita siitä, että nämä luokittelut vastaisivat luonnon omia jakolinjoja. Edelleen Locken epäilee, että luonnosta itsestään olisi mahdollista löytää luonnollisia jakolinjoja eri lajien välillä. Locken käsityksistä (konventionalismi luokittelujen suhteen) seuraa, että todellisuuden ilmiöt voidaan luokitella monin eri tavoin, joista yksikään ei ole ainoa oikea. Tästä taas puolestaan seuraa, että luokitteluiden induktiiviselle päättelylle tarjoama oikeutus häviää.
1800-luvulla William Whewellin (1794-1866) ja John Stuart Millin (1806-1873) biologiaa koskevien luokittelujen innoittamista tieteenfilosofista teorioista alkunsa saanut ns. luonnollisten luokkien traditio on pyrkimys ratkaista induktion ongelma empiristisesti palaamatta aristoteeliseen essentialismiin.
Uusimmassa keskustelussa luonnollisen luokan käsite teki paluun valokeilaan 1970-luvulla Saul Kripken (1940-) ja Hilary Putnamin (1926-) kehittämän uuden viittaamisen teorian myötä. Aiemmin lähinnä tieteenfilosofian yhteydessä käytetty käsite sai merkittävän roolin kielifilosofiassa ja metafysiikassa. 1970-luvulta eteenpäin useimmat tieteenfilosofit ovat hyväksyneet, että tieteen tutkimien ilmiöiden joukossa on ainakin joitakin teoretisoinnistamme riippumattomia luonnollisia luokkia, joiden ominaisuuksia voimme selvittää empiirisen tutkimuksen avulla. Metafysiikan keskusteluissa on induktion sijaan korostettu luonnollisten luokan käsitteen suhdetta luonnonvälttämättömyyteen ja essentialismiin, sekä pohdittu luonnollisten luokkien olemassaoloa abstrakteina entiteetteinä ja niiden suhdetta todellisuuden perustavimpiin elementteihin.
Lisätiedot ks. myös typologinen laji biologiassa ja luonnollinen luokka kielitieteessä
Lue lisää Logos-ensyklopediasta!

Vieraskieliset vastineet

natural kindenglanti

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

PöyhönenS2010, Logos2007, KimJSosaERosenkrantzG2009

Alaviitteet

  1. An Essay Concerning Human Understanding III, vi, § 32–33.

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.03.2019: Filosofia:luonnollinen luokka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:luonnollinen luokka.)