Filosofia:geneettinen virhepäätelmä

    Tieteen termipankista

    geneettinen virhepäätelmä

    geneettinen virhepäätelmä
    Määritelmä virhepäätelmä, jossa uskomuksen alkuperä sekoitetaan sen oikeutukseen
    Selite Geneettinen virhepäätelmä tulee esiin esimerkiksi silloin kun tiedon tueksi mainitaan epäluotettava lähde ja opponoija pitää tietoa vääränä lähteen perusteella. On kuitenkin mahdollista, että henkilöllä voi olla uskomuksen oikeutukselle muita perusteita. Esimerkiksi jokin muu, yleisesti luotettavaksi media on uutisoinut saman uutisen. Siis alkuperän ja oikeutuksen välillä ei ole välttämätöntä yhteyttä, joten pelkästään uskomuksen alkuperää koskevien tosiasioiden pohjalta ei voi päätellä mitään uskomusten oikeutuksesta. On myös mahdollista, että yleensä epäluotettavat lähteet voivat olla jossakin tapauksessa luotettavia.
    Virhepäätelmään sorrutaan monenlaisissa tilanteissa. Voidaan esimerkiksi päätellä, että henkilön, joka tuli tunnetuksi vasemmistolaisena, poliittiset näkemykset ovat edelleen vasemmistolaisia vaikka ne ovat tosiasiassa voineet muuttua. Virhepäätelmään on usein langettu myös evoluutiopsykologian piirissä.
    Toisinaan geneettistä virhepäätelmää on käytetty tarkoituksellisesti väitteiden puolustamiseksi. Esimerkiksi Friedrich Nietzsche (1844-1900) omaksui avoimesti geneettisen kritiikin kristillis-platonistista moraalia vastaan teoksessaan Moraalin alkuperästä (1887). Michel Foucault (1926-1984) on samaan tapaan tarkastellut kriittisesti tiedon, rangaistuksen, hulluuden ja seksuaalisuuden ajatusten alkuperää ja kehitystä.

    Erikieliset vastineet

    genetic fallacyenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    BagginiJFoslP2013

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 20.4.2024: Filosofia:geneettinen virhepäätelmä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:geneettinen virhepäätelmä.)