Filosofia:feministinen filosofia

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

feministinen filosofia | feminismi

feministinen filosofia
feminismi
Määritelmä tutkimussuuntaus, joka perustuu näkemykseen, että miehen ja naisen välinen perinteinen suhde rakentuu miehen ylivaltaan naiseen nähden
Selite Feministisen filosofian johtoajatuksena on tutkia miehen ja naisen keskinäistä suhdetta naisnäkökulmasta ja romuttaa perinteisiä käsityksiä (esimerkiksi sen, että mieheen on liitetty logiikka ja rationaalisuus kun taas naiseen on liitetty tunteet ja intuitio). Käytännöllisenä tavoitteena on poistaa kaikki naisen sorron eri muodot ja saavuttaa tasa-arvoisuus miehen ja naisen välillä kaikilla alueilla, erityisesti poliitikassa ja lainsäädännössä.
Feministisessä filosofiassa on arvioitu uudelleen monia filosofian keskeisiä käsitteitä naisnäkökulmasta (esimerkiksi autonomia, tasa-arvo, vapaus, oikeus) ja feministit haluavat yleensä erottaa biologisesti määräytyneen sukupuolen sosiaalisesti rakentuneesta sukupuolesta (gender). Esimerkiksi Hélène Cicous (1937-) on kysynyt onko niin, että monien filosofisten kategorioiden (hyvä/paha, tosi/epätosi, oleminen/ei-oleminen, merkitys/merkityksettömyys) kaksinapaisuus on jo sinänsä maskuliinista? Margaret Benston (1937-1991) ja Heidi Hartman (1945-) ovat puolestaan katsoneet, että gendersuhteemme ovat tavalla tai toisella kietoutuneet kapitalistisen hyväksikäytön ja vieraantumisen dynamiikkaan. Lopulta miltei mitä tahansa ihimillsen ajattelun aluetta voi kritisoida feministisesti.
Feministisen filosofian klassikoksi voi katsoa Simone de Beauvoirin (1908-1968) teoksen Toinen sukupuoli (1949). Siinä hän tutkii naiseuden käsitettä ja sitä, miten se saa merkityksensä yhteiskunnallisissa instituutioissa, tieteellisissä keskusteluissa, myyteissä ja arjen käytännöissä. Beauvoirin lähestymistapa on eksistentiaalinen ja normatiivinen, ja hän selvittää, millä tavoin naisen yksilöllinen kokemus tai situaatio on yhteydessä yhteiskunnallisiin instituutioihin ja käytäntöihin ja niitä tukeviin ideologioihin. Hän on kiinnostunut erityisesti siitä, miten nämä rakenteet vaikuttavat naisten mahdollisuuksiin tiedostaa vapautensa ja toteuttaa sitä. Teoksen pääväite on, että sukupuolten välinen suhde on määrittynyt historiallisesti hierarkkiseksi. Miestä on pidetty absoluuttisena subjektina ja normina, jonka mukaan ihmisyyden ehdot määrittyvät, kun taas nainen on määritelty poikkeamaksi tästä normista – nainen on ”Toinen”. Alistetussa asemassaan naisen on miestä vaikeampi toteuttaa itselleen kuuluvaa vapautta täysipainoisesti. De Beauvoir ei pyri ainoastaan selvittämään, miksi naisia on alistettu, vaan se kysyy myös, miksi naiset ovat itse alistuneet. Naiset muodostavat Beauvoirin analyysin mukaan erityisen yhteiskuntaryhmän, joka poikkeaa etnisestä, uskonnollisesta tai samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien ryhmästä. Hänen mukaansa sukupuolet eivät voi unohtaa keskinäistä riippuvuuttaan toisin kuin esimerkiksi etniset ryhmät. Siksi poliittisen muutoksen täytyy koskea väistämättä molempia sukupuolia ja koko yhteiskunnallista arvomaailmaa. Naisten vapautuminen edellyttää siten myös yhteiskunnallisten rakenteiden ja instituutioiden muutosta.

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

BagginiJFoslP2013, KoskinenI2014, BunninNYuJ2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.01.2019: Filosofia:feministinen filosofia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:feministinen filosofia.)