Filosofia:fakta

    Tieteen termipankista

    tosiseikka | tosiasia | fakta

    tosiseikka
    tosiasia
    fakta
    Selite 1600-luvulta lähtien faktaksi ryhdyttiin nimittämään väitteessä tai arvostelmassa esitettävää objektijoukkoa objektiivisessa maailmassa, jotka ovat suhteessa toisiinsa tietyllä tavalla. Faktojen perustekijät ovat oliot ja relaatioiden kvaliteetit. Faktat esitetään, mutta niitä ei nimetä. Ne on esitettävä pikemminkin lauseella kuin yksittäisellä käsitteellä. Faktat ovat väitelauseiden objekteja ja päättävät ovatko ne tosia vai epätosia. Ludwig Wittgenstein (1889-1951) esitti teoksessaan Tractatus Logico-Philosophicus (1921) että maailma on tosiasioiden kokoelma olioiden sijaan, ja maailman perimmäiset tekijät ovat atomiset faktat.
    Faktat voivat olla sekä positiivisia (esim. Pekka on pitkä mies) tai negatiivisia (esim. Matti ei ole pitkä mies). Voidaan erottaa myös partikulaaristen faktojen (tämä Pekka on pitkä mies) ja universaalisten faktojen (kaikki poikamiehet ovat naimattomia) välillä. Lisäksi on olemassa ns. karuja totuuksia (esimerkiksi "nostan nyt käteni ylös") ja institutionaalisia faktoja (jotka riippuvat säännöistä tai instituutioista). Moraalinen fakta liittyy puolestaan erotteluun sen välillä mitä on ja sen välillä mitä pitäisi olla. Tieteenfilosofiassa faktat liittyvät totuuden korrespondenssiteoriaan.
    Lisätiedot lat. factum=jokin on suoritettu

    Erikieliset vastineet

    factenglanti (English)
    hechoespanja (español)
    realtàitalia (italiano)
    faitranska (français)
    faktumruotsi (svenska)
    Faktasaksa (Deutsch)
    faktviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    BunninNYuJ2004

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 18.4.2024: Filosofia:fakta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fakta.)