Filosofia:elävä ruumis

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

elävä ruumis | eletty ruumis

elävä ruumis
eletty ruumis
Määritelmä Husserlin ruumiinfenomenologiassa kehoa merkitsevä käsite
Selite Edmund Husserl (1859-1938) erotti toisistaan kappaleet (Körper) ja elävät ruumiit (Leib). Elävää ruumista tai kehoa voi tarkastella joko luonnotieteellisesti (biotieteet) tai fenomenologisesti (ruumiinfenomenologia). Jälkimmäisessä tarkastelutavassa elävää ruumista tarkastellaan henkilönä. Tällöin niiden käyttäytyminen ja toiminta näyttäytyvät päämäärien, suuntien, merkitysten ja arvojen kautta. Me pikemmin vastaamme elävien ruumiiden liikkeisiin ja asentoihin kuin selitämme niitä. Tällä tavalla elävä ruumis nähdään ilmaisevana. Sielu tai mieli koetaan periaatteena tai voimana, joka luo yhteyden ruumiin eri osien ja alueiden, eleiden, liikkeiden ja asentojen välille. Ruumis koetaan siis sielullisena. Sielun ja ruumiin suhde muuttuu Husserlilla spatiaalisesta ilmaistun ja ilmaiseva väliseksi suhteeksi, joka muistuttaa kielellistä merkityssuhdetta. Husserlin mukaan myös luonnontieteellinen kehon tarkastelu rakentuu henkilönä tarkastelun varaan. Teoretisoiva toiminta edellyttää liikkumista, havaitsemista jne. Siksi kehon toimintojen selitys edellyttää myös henkilökohtaisen suhteemme ruumiiseen huomioon ottamista.

Vieraskieliset vastineet

Leibsaksa

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HeinämaaS2002, HotanenJ2010, TaipaleJ2014, Logos2007

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.01.2019: Filosofia:elävä ruumis. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:elävä ruumis.)