Filosofia:ahdistus

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

ahdistus | kammo

ahdistus
kammo
Määritelmä
1. eksistenssifilosofiassa ontologinen kuvotus, jota voi ajatella eksitentiaalisena solipsismina
2. eksistentialismissa vapaaseen valintaan liittyvä negatiivinen tunne
Selite Martin Heideggerin (1889-1976) teoksessa Sein und Zeit (1927) ahdistus on suora tie varsinaisuuteen. Se on eräänlaista ontologista oksettavuutta, joka hyökkää kimppuun aina, kun ihminen pääsee lähelle eksitenssinsa sisäisen epävakauden ymmärtämistä. Ahdistus on pelon kaltaista, mutta vielä pahempaa - se on loputonta pelokkuutta, jota ei voi koskaan ymmärtää. Ahdistus ilmaisee täydellisesti varsinaisen eksistenssin laadun yhdistäessään tutun ja tuntemattoman oudon tutulla tavalla. Se on eräänlaista eksistentiaalista solipsismia.
Jean-Paul Sartren (1905-1980) mukaan ihmiselämää leimaa vapaa valinta, joka on nähtävä ehdottomana. Siihen kuuluu myös ajatus, että voimme halutessamme tehdä kammottavia tekoja, esimerkiksi satuttaa lasta. Sartren mukaan tunnemme tästä syystä ahdistusta tai inhoa tai kammoa. Vapaus voi siten olla täynnä ahdistusta ja ihmiset voivat paeta sitä tai piiloutua omalta vapaudeltaan kieltäen sen mahdollisuuden. Kun ihmiset tekevät näin, he toimivat huonossa uskossa.

Vieraskieliset vastineet

Angstsaksa

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

BagginiJFoslP2013, RéeJ1998

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.01.2019: Filosofia:ahdistus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ahdistus.)