Estetiikka:jälki

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

jälki

jälki
Definition jonkin jälkeen tai jostakin jäljelle jäänyt merkki, jäännös tai todiste
Explanation Jäljellä tarkoitetaan konkreettisesti jonkin asian jättämää aineellista, näkyvää merkkiä, tahraa, syvennystä tai piirtoa. Käsitteellisemmässä mielessä jälki voi olla työn, toiminnan tai tapahtuman vaikutus, tulos, seuraus tai aikaansaannos, esimerkiksi työn jälki. Jälki on merkki siitä, että joku tai jokin on tehnyt jotakin. Jäljen käsitteeseen sisältyy syy-seuraussuhde: jokin asia aiheuttaa toisen asian eli jättää jäljen. Koska jälki kertoo jostakin toisesta asiasta, se on suhde kahden asian välillä.

Etenkin taidegrafiikassa tai laajemmin käsitettynä painetussa taiteessa on periaatteena toistettavan jäljen jättäminen erilaisia painotekniikoita käyttämällä. Kreikan kielen grafein-verbi merkitsee kaivertamista, piirtämistä ja kirjoittamista.

Semiotiikassa esimerkiksi Charles S. Peirce on tulkinnut jäljen käsitettä merkin näkökulmasta. Merkit voivat viitata kohteeseensa kolmella tavalla. 1) Ikoni tai kuva muistuttaa kohdettaan. Esimerkiksi maalaus muistuttaa maalattua henkilöä ja viittaa siten sisältönsä puolesta häneen. 2) Indeksi eli osoitin on merkki, jolla on selvä kausaalinen yhteys omaan kohteeseensa. Savu toimii tulen merkkinä, koska ihmiset käsittävät savun ainoaksi syyksi tulen. 3) Symboli eli tunnus on sopimuksenvarainen eli konventionaalinen merkki, jonka viittaus kohteeseensa perustuu sopimukseen. Esimerkiksi kielen sanat ovat sopimuksenvaraisia.

Filosofian piirissä erityisesti ranskalainen dekonstruktiofilosofi Jacques Derrida on tulkinnyt jäljen (trace) käsitettä. Derridan mukaan todellisuutta ”sellaisenaan” ei voida tuntea, vaan asiat kohdataan aina jäljen muodossa. Tämän mukaan kaikki maailmassa oleva on syntynyt muiden asioiden vaikutuksesta, eikä mitään ”alkuperäisempää” tosiolevien ideoiden tai muuttumattomien totuuksien todellisuutta ei ole, kuten Platon esitti metafysiikassaan. Taiteesta puhuttaessa jäljen käsite ei sovellu mimeettisen taidekäsityksen malliin, jonka mukaan taide jäljittelee jotakin maailmassa olevaa, alkuperäistä kohdetta. Koska kaikki asiat tavalla tai toisella viittaavat toisiinsa, ne sisältävät väistämättä jälkiä muista olemassa olevista asioista. Jäljittelyn kohteet eivät esimerkiksi Derridan ja Philippe Lacoue-Labarthen käsityksen mukaan siis ole ontologisesti ”alkuperäisempiä” kuin niitä kuvaavat taideteokset.

Jäljen käsitteen avulla Jacques Derrida purkaa samalla semioottista merkin ajatusta, johon kuuluu merkitsijän ja merkityn välinen ero. Jälki on se, mikä jää jostakin asiasta – siten itse jälki ei sellaisenaan edusta pelkästään läsnä- tai poissaoloa, vaan se on kumpaakin yhtä aikaa. Erilaiset vastakkainasetteluihin perustuvat luokitukset, kuten juuri läsnä- ja poissaolo, osoittautuvatkin Derridan mukaan epäilyksenalaisiksi.

Strukturalistisen käsityksen mukaan kieli muodostuu merkkien välisistä eroista. Derridan jälkistrukturalistinen ajatus kielestä puolestaan perustuu oletukseen, että jokainen merkki jättää jälkensä toiseen merkkiin. Siksi jokaisessa merkissä on jälkiä toisista merkeistä, joista kukin merkki kuitenkin eroaa mutta joihin merkin oletettu semioottinen identiteetti perustuu. Tässä tilanteessa merkin vakaa identiteetti alkaa horjua. Tästä syystä merkki ei ole Derridan mukaan sama asia kuin jälki: jälki tarkoittaa ei-merkitsevää eroa asioiden välillä, mutta samalla jokainen jälki on jälki toisesta jäljestä. Jälki on jäännös, joka ei sovellu mihinkään järjestelmään – jälki on erilaisten järjestelmien perusta, mutta se ei ole itse esitettävissä millään keinoin. Näin ”jäljellä” on yhteys Derridan eron (différance) käsitteeseen.

Derridan ajattelun taustalla on saksalaisen filosofin Martin Heideggerin pyrkimys irtautua ”läsnäolon metafysiikasta”, toisin sanoen ajatuksesta, että oleminen käsitetään jonkin asian läsnäoloksi. Tämän mukaisesti Derrida suhtautuu kriittisesti oletukseen, että asioilla olisi varma, yhtenäinen olemassaolon perusta ja että asioiden merkitykset olisivat kaikkien yleisesti omaksumia. Koska merkitykset vaihtelevat asiayhteydestä eli henkilöstä ja tilanteesta toiseen, ajatus asioiden pysyvästä olemuksesta ja identiteetistä tulee kyseenalaiseksi.
Additional Information ks. différance filosofiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa

Equivalents

traceenglanti
traceranska
spårruotsi
Spursaksa

Related Concepts

Sources

HeikkiläM2016

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.07.2019: Estetiikka:jälki. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Estetiikka:jälki.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →