Estetiikka:artefakti

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

artefakti

artefakti
Määritelmä ihmisen työllään tuottama entiteetti
Selite Artefaktin käsiteen määritelmä ei yksinkertaisuudestaan huolimatta ole itsestään selvä. Onko esimerkiksi geeniteknologian menetelmin eristetty DNA-sekvenssi ihmisen tuottama? Lisäksi se, että jokin on ihmisen tuottamaa, ei ole riittävää artefaktiudelle. Esimerkiksi lapset, ystävyyssuhteet ja lenkkeilemällä aikaansaatu hiki ja hyvä kunto eivät ole artefakteja, vaikka ovatkin tuottamiamme.
Artefaktiuden ongelma on jo vanhaa perua. Fysiikan toisessa kirjassa Aristoteles (384-322 eaa) erottaa artefaktit, kuten vuoteen ja takin luonnonolioista sen perusteella, että niissä ei ole sisäistä muutosta ja myös Tuomas Akvinolainen (1225-1274) käsittelee Fysiikka-kommentaarissaan samaa asiaa. Nykyfilosofiassa kysymystä artefaktiuden ehdoista on käsitelty paitsi itsenäisenä kysymyksenä myös ainakin taiteenfilosofiassa ja biotekniikan filosofiassa.
Taiteenfilosofiassa kysymys artefaktiudesta liittyy niin sanottuun institutionaaliseen taiteen määritelmään, jonka mukaan vain artefaktit voivat olla taideteoksia. Monet nykytaiteen muodot, esimerkiksi luonnosta löydettyjen objektien vieminen galleriaan ja esittäminen taideteoksina, eivät kuitenkaan täytä tätä vaatimusta yhtä selvästi kuin vaikkapa maalaukset tai veistokset. Taiteenfilosofiaan liittyy myös kysymys ei-materiaalisten artefaktien mahdollisuudesta. Ovatko esimerkiksi musiikkiesitykset, näytelmät tai jopa uskomusjärjestelmät artefakteja?
Biotekniikan filosofiassa keskustellaan siitä, ovatko jotkin eliöt (esimerkiksi muuntogeeniset hiiret), niiden osat (esimerkiksi eristetyt DNA-sekvenssit) tai niistä koostuvat kokonaisuudet (esimerkiksi ennallistetut ekosysteemit) artefakteja. Käytännössä nämä kysymykset liittyvät usein arvoteoreettisiin pohdintoihin tai kysymyksiin patentoitavuudesta. Onhan artefaktiuden ajateltu olevan edellytys patentoitavuudelle ja toisaalta artefakteilta on nähty puuttuvan luonnollisuuteen ja alkuperäisyyteen liittyvää arvoa.
Keskustelu artefaktiudesta liittyy myös laajempaan keskusteluun luonnollisuudesta. Artefakti–luonnollinen -vastakkainasettelu voikin tuntua houkuttelevalta, mutta koska luonnollisen käsiteellä (ks. luonnollinen luokka) on monta merkitystä, se ei sinällään helpota artefaktiuden ehtojen löytämistä. Artefaktiuden asettaminen jonkin tarkasti määritellyn luonnollisuuden tyypin vastapariksi sen sijaan voi olla hedelmällistä.
Artefaktin määritelmän voi myös haastaa väittämällä, että lintujen, ampiaisten ja vaikkapa majavien monimutkaiset pesärakennelmat voivat olla artefakteja, ainakin lintujen, ampiaisten ja majavien näkökulmasta katsottuna. Kuitenkin lienee selvää, ettei mikään muu eliölaji kykene niin moninaiseen artefaktien tuottamiseen kuin ihminen.
Lisätiedot lat. arte ja factum eli 'taidolla tehty'
Lue lisää Logos-ensyklopediasta!

Vieraskieliset vastineet

artefactenglanti
artefactranska
konstproduktruotsi
Artefaktsaksa

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

SiipiH2008, Logos2007

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.01.2019: Estetiikka:artefakti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Estetiikka:artefakti.)