Eläintiede:suuosat
suuosat
| suuosat |
BS2001: "Erityisesti niveljalkaisten päähän liittyvät muuntuneet raajalisäkkeet, jotka ovat erikoistuneet ruuan käsittelyyn. Hyönteisillä parilliset yläleuat eli mandibelit (mandibula) hienontavat ruuan. Niiden yläpuolella ovat suukilpi (clypeus) ja ylähuuli (labrum). Mandibelien alapuolella ovat parilliset alaleuat eli maksillat, joihin liittyvät leukarihmat eli palpit (palpi maxillares). Maksillat koostuvat useista jaokkeista. Ensimmäisissä maksilloissa on kaksi tyvijaoketta (cardo ja stipes) sekä puruliuskamaiset suuosat, lacinia ja lobus internus sekä galea ja lobus externus. Toiset maksillat ovat tyvestään yhteen kasvaneet, joten muo¬dostuu pariton alahuuli (labium). Sen kärkiosa on prementum ja tyvessä kaksi jaoketta: submentum ja mentum. Toisten maksillojen ulompiin, parillisiin osiin (ligula) liittyvät puruliuskamaiset osat, sisempi glossa ja ulompi paraglossa. Uloimpana on parillinen huulirihma (palpus labialis). Suuosia erotetaan eri tyyppejä lähinnä ravinnonkäyttötavan mukaan. Alkuperäisimmät ovat purevat suuosat (chewing mouthparts), joiden rakenne on esitetty edellä ja joista muut tyypit ovat johdettavissa. Purevat suuosat on mm. suorasiipisillä, sudenkorennoilla, päiväkorennoilla, verkkosiipisillä ja kovakuoriaisilla. Perhosilla on imevät suuosat (sucking mouthparts), joiden mandibelit ovat surkastuneet; samoin ovat toiset maksillat, joista kuitenkin huulirihma on näkyvissä. Ensimmäisistä maksilloista leukarihmat ovat surkastuneet, mutta galea on kehittynyt pitkäksi, torvimaiseksi imukärsäksi. Mm. mehiläisillä on purevat ja imevät suuosat (chewing and sucking mouthparts). Niillä ylähuuli ja mandibelit ovat säilyttäneet alkuperäisen purevan muodon, kun taas maksillat muo¬dostavat pitkän imutorven, jonka sisällä on tiehytmäinen glossa. Pistävät ja imevät suuosat (piercing and sucking mouthparts) tavataan mm. luteilla, kaskailla ja eräillä kaksisiipisillä, kuten sääskillä. Niillä alahuuli muodostaa pitkän kourun, jota ylähuuli peittää. Kourussa sijaitsevat pistosukaset, jotka muodostuvat mandibeleista, ensimmäisistä maksilloista ja hypopharynxista. Kärpäsillä on nuolevat suuosat (sponging mouthparts), jossa mandibelit ja maksillat ovat surkastuneet ja sienimäinen alahuuli on erikoistunut nestemäisen ravinnon nuolemiseen.
Hämähäkkieläimillä suuosat ovat rakenteeltaan yksinkertaisemmat. Niistä puuttuvat yläleuat eli mandibelit ja suuosaraajoja on kaksi paria: leukakoukut (chelicerae) ja leukajalat (pedipalpit). Suuosaraajojen rakenne vaihtelee kuitenkin elintapojen mukaan. Ne voivat olla imeviä, purevia tai pistäviä."Erikieliset vastineet
| mouthparts | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- cardo
- clypeus (osakäsite)
- frons (hyönteistiede) (koostumussuhteinen vieruskäsite)
- gena (hyönteistiede) (koostumussuhteinen vieruskäsite)
- labium (hyönteistiede) (osakäsite)
- labrum (hyönteistiede) (osakäsite)
- maxilla (hyönteistiede) (osakäsite)
- palpus
- pistesilmä (koostumussuhteinen vieruskäsite)
- pääkapseli (osakäsite)
- stipes
- tuntosarvi (koostumussuhteinen vieruskäsite)
- verkkosilmä (koostumussuhteinen vieruskäsite)
- vertex (hyönteistiede) (koostumussuhteinen vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Eläintiede:suuosat. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Eläintiede:suuosat.)