Eläintiede:suuosat

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

suuosat

suuosat
Definition niveljalkaisen päässä sijaitsevat ravinnon käsittelyyn erikoistuneet osat
Additional Information BS2001: "Erityisesti niveljalkaisten päähän liittyvät muuntuneet raajalisäkkeet, jotka ovat erikoistuneet ruuan käsittelyyn. Hyönteisillä parilliset yläleuat eli mandibelit (mandibula) hienontavat ruuan. Niiden yläpuolella ovat suukilpi (clypeus) ja ylähuuli (labrum). Mandibelien alapuolella ovat parilliset alaleuat eli maksillat, joihin liittyvät leukarihmat eli palpit (palpi maxillares). Maksillat koostuvat useista jaokkeista. Ensimmäisissä maksilloissa on kaksi tyvijaoketta (cardo ja stipes) sekä puruliuskamaiset suuosat, lacinia ja lobus internus sekä galea ja lobus externus. Toiset maksillat ovat tyvestään yhteen kasvaneet, joten muo¬dostuu pariton alahuuli (labium). Sen kärkiosa on prementum ja tyvessä kaksi jaoketta: submentum ja mentum. Toisten maksillojen ulompiin, parillisiin osiin (ligula) liittyvät puruliuskamaiset osat, sisempi glossa ja ulompi paraglossa. Uloimpana on parillinen huulirihma (palpus labialis).

Suuosia erotetaan eri tyyppejä lähinnä ravinnonkäyttötavan mukaan. Alkuperäisimmät ovat purevat suuosat (chewing mouthparts), joiden rakenne on esitetty edellä ja joista muut tyypit ovat johdettavissa. Purevat suuosat on mm. suorasiipisillä, sudenkorennoilla, päiväkorennoilla, verkkosiipisillä ja kovakuoriaisilla. Perhosilla on imevät suuosat (sucking mouthparts), joiden mandibelit ovat surkastuneet; samoin ovat toiset maksillat, joista kuitenkin huulirihma on näkyvissä. Ensimmäisistä maksilloista leukarihmat ovat surkastuneet, mutta galea on kehittynyt pitkäksi, torvimaiseksi imukärsäksi. Mm. mehiläisillä on purevat ja imevät suuosat (chewing and sucking mouthparts). Niillä ylähuuli ja mandibelit ovat säilyttäneet alkuperäisen purevan muodon, kun taas maksillat muo¬dostavat pitkän imutorven, jonka sisällä on tiehytmäinen glossa. Pistävät ja imevät suuosat (piercing and sucking mouthparts) tavataan mm. luteilla, kaskailla ja eräillä kaksisiipisillä, kuten sääskillä. Niillä alahuuli muodostaa pitkän kourun, jota ylähuuli peittää. Kourussa sijaitsevat pistosukaset, jotka muodostuvat mandibeleista, ensimmäisistä maksilloista ja hypopharynxista. Kärpäsillä on nuolevat suuosat (sponging mouthparts), jossa mandibelit ja maksillat ovat surkastuneet ja sienimäinen alahuuli on erikoistunut nestemäisen ravinnon nuolemiseen.

Hämähäkkieläimillä suuosat ovat rakenteeltaan yksinkertaisemmat. Niistä puuttuvat yläleuat eli mandibelit ja suuosaraajoja on kaksi paria: leukakoukut (chelicerae) ja leukajalat (pedipalpit). Suuosaraajojen rakenne vaihtelee kuitenkin elintapojen mukaan. Ne voivat olla imeviä, purevia tai pistäviä."

Equivalents

mouthpartsenglanti

Related Concepts

Sources

BS2001

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.10.2019: Eläintiede:suuosat. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Eläintiede:suuosat.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →