Alakohtaiset ohjeet Kielitiede

Kohteesta Tieteen termipankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Palaa etusivulle

Kielitieteen määritelmien on tarkoitus olla yleiskielitieteellisesti ja typologisesti kattavia. Jos esimerkiksi fennistiikassa eli suomen kielen tutkimuksessa on perinteisesti käytetty toisentyyppistä tai suppeampaa määritelmää, voi tästä mainita seliteosassa. Toinen mahdollisuus on tehdä useampi määritelmä, joista ensimmäinen on yleiskielitieteellinen. Huomaa, että lisätietoja-osiossa näkyvä VISKin määritelmä on tarkoitus jättää muuttamattomana näkyviin.

Määritelmien määrä eri luokissa ks. Listauksia kielitiede.

Työryhmän vinkatuimmat sivut:

 Vinkit
arkipuhe3
etnometodologia3
akan3
alatehoinen3
aaltoteoria3
alasaksa3
elollistaminen3
aatelisnimi3
kohosteisuus3
isomorfinen3
samojedikielet3
alahuuli3
tekstianalyysi3
akuutti3
piktogrammi3
gaeli1
tautologia1
selkuppi1
kitakieleke1
merkityspostulaatti1
akronia1
hajautettu1
adjektiivilauseke1
nimenosaamissyy1
junktio1
hampaidenvälinen1
sveitsinsaksa1
slavistiikka1
juutalaisarabia1
puheterapia1
INKLUUSIO1
aunus1
punktuaalinen1
mbundu1
ei-vokaalinen1
myöntöhakuisuus1
psykolingvistiikka1
epäkonventionaalisuus1
partisiippi1
avaarilaiskielet1
kielisikermä1
ketti1
painoajoitteinen1
A-infinitiivikonstruktio1
tekstitaito1
differentiaatio1
ainesana1
kapeikko1
designaattori1
asyndeettisyys1
… lisää tuloksia

Kielitieteen erikoisalaryhmien omia sivuja: