Oikeustiede:käyttötaide

From Tieteen termipankki
Revision as of 10:10, 22 October 2019 by Suomalainen Lakimiesyhdistys (talk | contribs)
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)
Jump to: navigation, search

käyttötaide

Tämä sivu on vielä tarkistamatta
käyttötaide
Definition taideteollisuuden ja taidekäsityön tuote, joka voi saada tekijänoikeudellista suojaa taiteellisena teoksena käytännöllisestä tarkoitusperästään huolimatta
Explanation Käyttötaiteen tuotteilla tarkoitetaan tekijänoikeudellisessa mielessä taideteollisuuden ja taidekäsityön tuotteita. Ne mainitaan tekijänoikeuslain 1 §:ssä tekijänoikeudella suojattavien teosten esimerkkiluettelossa. Taideteollisuuden tuotteita tai taidekäsitöitä ovat esimerkiksi valaisimet, astiat, huonekalut, korut ja tekstiilit.

Tekijänoikeuslaki ei lähtökohtaisesti erottele teoksia taide- ja käyttöesineisiin, mutta oikeuskäytännössä käyttöesineisiin kuuluvien taideteollisuuden tuotteiden ja taidekäsitöiden kohdalla teoskynnys on vakiintunut korkeaksi, sillä tavanomaisesti käyttötuotteiden ulkomuotoon vaikuttaa niiden käyttötarkoitus. Myös tekijänoikeuskomitea totesi mietinnössään KM 1953:5, että tekijänoikeudella ei ole tarkoitus suojata jokaista käyttötaiteen tuotetta, vaan ainoastaan sellaisia tuotteita, jotka voidaan katsoa myös taiteellisiksi teoksiksi käytännöllisestä tarkoitusperästään huolimatta. Tekijänoikeusneuvosto on arvioinut käyttötaiteen tuotteiden teoskynnystä siten, että mikäli tuotteen käyttötarkoitus sanelee sen lopputuloksen hallitsevissa määrin tekijän luovan panoksen sijaan, kyse ei ole tekijänoikeudellisessa mielessä riittävän itsenäisestä ja omaperäisestä teoksesta.

Toisaalta tekijänoikeusneuvoston lausunnon TN 2008:11 mukaan pelkkä taideteollisuuden tuotteen tai taidekäsityön luonne käyttötaiteen tuotteena ei kuitenkaan ole peruste arvioida teostasoa eri tavalla, sillä se, että tuotteella on käyttötarkoitus, ei määrittele sen teosluonnetta. Teoskynnyksen ylittävä käyttötaiteen tuote nauttii tekijänoikeudellista suojaa samalla tavalla kuin muutkin tuotteet. EU-tuomioistuin on ratkaisussa C‑683/17 Cofemel painottanut, että kuin muunkin taiteen osalta arvio tehdään käyttötaiteen osalta pelkästään arvioimalla tuotoksen omaperäisyyden astetta.

Taideteollisuuden tuotteiden teoskynnystä on käsitelty usein korkeimman oikeuden ratkaisuissa. KKO:n ratkaisu KKO 1980 II 3 koski koruja ja solkia. Taiteellisesti omaperäisiksi kuvatut korut ylittivät teoskynnyksen, mutta solkien muotoilun katsottiin perustuvan ensi sijassa käyttötarkoitukseen, eivätkä niiden koristeosat olleet riittävä peruste pitää solkia taideteoksina. Tällöin teoskynnys ei ylittynyt. Ratkaisussa KKO 1975 II 25 arvioitiin, että sisustusarkkitehdin suunnitteleman malliston ohessa valmistettu sohvakalusto ei ylittänyt teoskynnystä, sillä se ei eronnut kokonaisuutena tai esimerkiksi muotoilunsa, rakenteensa tai verhoilunsa osalta jo aiemmin myynnissä olleista kalusteista.

Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa TN 2018:2 oli kyse valaisimista. Lausunnossa arvioitiin, että valaisimet, joiden muodot ja materiaalit eivät olleet seurausta ainoastaan valaisimien käyttötarkoituksesta, ylittivät teoskynnyksen, sillä ne ilmensivät tekijänsä luovaa panosta. Toisaalta sellaiset hakijan suunnittelemat valaisimet, jotka koostuivat tekijänoikeusneuvoston arvion mukaan tavanomaisista metallirungoista sekä valonlähteistä, jotka hallitsivat valaisimen varjostinosia, eivät kuvastaneet tekijän luovaa panosta, vaan niiden muoto perustui käyttötarkoitukseen. Tällöin teoskynnyksen ei katsottu ylittyvän. Yksinkertaisista geometrisistä muodoista koostuvat valaisimet eivät myöskään ylittäneet teoskynnystä lausunnossa TN 2011:5, vaikkakaan käyttötarkoituksen ei katsottu määränneen tuotteiden muotoa. Käyttötuotteiden korkea teostasovaatimus huomioiden valaisimia ei kuitenkaan pidetty tarpeeksi itsenäisinä ja omaperäisinä eivätkä ne siten olleen tekijänoikeuslain mukaisia teoksia.

Lausunnossa TN 2016:2 valokuvakehys, jossa oli kukka-aiheinen koriste kehyksen reunassa, ei ollut tarpeeksi luova ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnystä, sillä arvioitavan kaltaiset koristeet ovat varsin yleisiä. Sen sijaan lausunnossa TN 2010:10 arvioitiin, että Aalto-maljakko ylitti teoskynnyksen taideteollisena tuotteena, kuten myös hirvenpääaiheiset snapsilasit (TN 2006:19).
Additional Information
Kirjoittaja: Heidi Keskinen

Sources

Harenko&al2016, HaarmannP-L2014, HaarmannP-L2005, Tekijänoikeuskomitea1953:5, KKO1980-II-3, KKO1975-II-25, TN2006:19, TN2008:11, TN2011:5, TN2016:2, TN2010:10, TN2018:2

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.12.2019: Oikeustiede:käyttötaide. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:käyttötaide.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →