Kielitiede:imperatiivi

From Tieteen termipankki
Revision as of 13:29, 21 October 2018 by Antti Kanner (talk | contribs) (Tekstin korvaus – ”VISK2008:” muotoon ”|siteeraus='''VISK2008'''”)
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)
Jump to: navigation, search

imperatiivi

imperatiivi
Definition verbin taivutuskategoria, modus tai lausetyyppi, jota käytetään ilmaisemaan käskyä, kieltoa, kehotusta tai pyyntöä
Explanation Imperatiivin yleisin persoonamuoto on 2. persoona. Eri kielissä voi olla myös 1. tai 3. persoonan (jussiivin) muotoja. Esimerkkejä:(2.p.) latinan ama 'rakasta', suomen tulkaa, älkää tulko, ruotsin kom hit 'tule tai tulkaa tänne'. Eri kielissä voi olla myös 1. tai 3. persoonan (jussiivin) muotoja: (mon. 1.p.) juoskaamme. juostaan, 3. persoonan käskymuodosta ks. jussiivi.
Additional Information
VISK2008 Imperatiivi on verbin modus, jolla on vajaa persoonataivutus ja jonka keskeinen tehtävä on ilmaista käskyä, kehotusta tai pyyntöä (imperatiivilause). Yksikön 2. persoonassa ei ole tunnusta, esim. tule, siivoa (muoto kyllä aiheuttaa rajageminaation). Monikon 2. persoonassa tunnus on -kaa ~ -kää, esim. tulkaa, älkää siivotko; verbin kieltomuodossa on pääte -ko ~ -kö. Monikon 1. persoonan kaa- ~ kää- tunnuksinen imperatiivimuoto on arkaistinen, esim. Rukoilkaamme. Samassa tehtävässä käytetään verbin passiivimuotoa, esim. Juostaan! Imperatiivin 3. persoonaa ja passiivin imperatiivia sanotaan niiden erilaisen käytön vuoksi myös jussiiviksi. Sen tunnukset ovat -koon ~ -köön ja -koot ~ -kööt: tehköön, tehkööt, annettakoon.

Equivalents

imperatiivosSuomen romanikieli
imperativeenglanti

Related Concepts

Sources

ELL, VISK2008

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.11.2019: Kielitiede:imperatiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:imperatiivi.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →