Filosofia:implikaatio

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

implikaatio

implikaatio
Definition
1. väitteen seurauslause tai siitä tavallisen ajattelutavan mukaan seuraava johtopäätös
2. seurauslauseen johtaminen jostain premissistä
3. ehtolause, hypoteettinen propositio ("jos-niin"-lause)
4. lausekonnektiivi, joka yhdistämällä kaksi lausetta muodostaa ehtolauseen
Explanation Ei-formaalissa mielessä termiä implikaatio käytetään viittaamaan seuraussuhteeseen tai -lauseeseen, joka seuraa jostakin väitteestä: ”A implikoi B:n”. Esimerkiksi "Jos menemme Lontooseen, tulemme juuttumaan väkijoukkoihin." Tällöin tältä seuraamiselta ei yleensä odoteta välttämättömyyttä loogisessa mielessä. Loogisen seurauksen kuitenkin yleensä edellytetään olevan välttämättömästi totuudensäilyttävä.

Termiä ”implikaatio” käytetään siis viittaamaan sekä itse ehtolauseeseen että sen tunnusmerkkinä olevaan konnektiiviin. Kiistat siitä, mikä on ”oikea” tai intuitiivinen implikaation looginen käsite ja miten ehtolauseet tulisi ymmärtää (ts. mikä on niiden looginen rakenne), on ollut yksi keskeisimpiä logiikan kehitykseen vaikuttaneita kysymyksiä. Implikaatiokäsitteet voidaan jakaa karkeasti ehtolauseen kieliopillisen muodon perusteella indikatiivisiin ja subjunktiivisiin (konditionaalimuotoisiin): indikatiivisia ovat
1. materiaalinen implikaatio
2. tiukka implikaatio
3. relevantti implikaatio
ja subjunktiivisia ovat
4. kontrafaktuaalit
Keskeinen jo antiikista periytyvä kiista koskee indikatiivisen implikaatiolauseen intuitiivista tulkintaa: ajatellaanko sen ilmaisevan loogista seuraussuhdetta etu- ja takalauseen välillä vai ei. Megaralaisista loogikoista Filon määritteli ehtolauseen totuusehdon siten, että ehtolause ”jos A niin B” on epätosi ainoastaan silloin kun A on tosi ja B epätosi ja kaikilla muilla A:n ja B:n totuusarvoyhdistelmillä lause on tosi. Tämä vastaa modernin klassisen logiikan materiaalisen implikaation totuusmääritelmää. Filonin opettaja Diodorus Kronos (k. 296 eaa.) sen sijaan piti ehtolauseen totuuden ehtona, ettei ole mahdollista (minään aikana) että A on tosi ja B epätosi.
Vaikka megaralaisten propositiokäsitys oli erilainen kuin modernissa logiikassa, vastaava erimielisyys on ohjannut myös modernin logiikan kehitystä ja laajentumista. Klassisen logiikan ensimmäisistä kehittäjistä ainakin Peirce, Frege, Russell ja Whitehead pitivät totuusfunktionaalista materiaalista implikaatiota ensisijaisena implikaatiokäsitteenä, mutta C.I. Lewis kritisoi sitä epäintuitiivisuudesta. Lewisin materiaalisen implikaation korvaajaksi introdusoima tiukka implikaatio muistuttaa Diodorista käsitystä ehtolauseen totuusehdoista. Lewisin kehittämät tiukan implikaation systeemit olivat kuitenkin alku aleettisille modaalilogiikoille, jotka myöhemmin laajentuivat käsittämään muitakin modaliteetteja (mm. temporaalinen, deonttinen ja episteeminen logiikka). Lewis syytti materiaalisen implikaation käsitteeseen liittyvän implikaation paradokseja, mutta myöhemmin myös tiukkaan implikaatioon on liitetty toisia samantapaisia paradokseja, joiden välttämiseksi on introdusoitu nk. relevantin implikaation käsite. Jos indikatiivisen ehtolauseen konnektiivi tulkitaan relevantiksi implikaatioksi, se on tosi vain, kun sen etu- ja jälkilauseen välillä on paitsi välttämätön yhteys (kuten tiukassa implikaatiossa) ja lisäksi etulauseen on oltava sisällöllisesti relevantti jälkilauseelle. Relevanttia implikaatiota tutkiva relevanssilogiikka kuuluu nk. parakonsistentteihin logiikoihin, joissa ei edes ristiriidan laki ole yleisesti välttämättä pätevä. Kun modaalilogiikat ovat laajentaneet klassista logiikkaa intensionaalisiin käsitteisiin, parakonsistentit logiikat ovat heikompina kuin klassinen logiikka sille vaihtoehtoisia.

Subjunktiiviista implikaatioista tärkein alalaji ovat kontrafaktuaalit, joissa etulause oletetaan epätodeksi. Niiden avulla on pyritty selventämään mm. dispositionaalisia ominaisuuksia ja yleisiä luonnonlainomaisia säännönmukaisuuksia. Kontrafaktuaalit muodostavat oman implikaatiotyyppinsä siinä mielessä, ettei niitä ilmeisestikään voi tyydyttävästi eksplikoida sen enempää materiaalisen, tiukan, kuin relevantinkaan implikaation avulla.

Equivalents

implicationenglanti
implikationruotsi

Related Concepts

Sources

BlackburnS2008, Niiniluoto2015b, RantalaV&VirtanenA, Bobzien2016

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.06.2019: Filosofia:implikaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:implikaatio.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →