https://tieteentermipankki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=AinoKukkonen&feedformat=atomTieteen termipankki - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T04:49:54ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.40.2https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:blackface&diff=506055Esittävät taiteet:blackface2020-09-15T08:14:49Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1. aluksi valkoisten ja myöhemmin myös mustien esiintyminen kasvot mustattuina osana amerikkalaista [[Esittävät taiteet:minstrel show|minstrel show]] -viihdettä 2. rodullisten piirteiden stereotyyppinen imitointi<br />
|selite_fi=Aikoinaan blackface-esiintyjän maskiin kuului naaman mustaaminen esim. poltetulla korkilla, suun korostaminen, villaperuukki ja tyyppihahmon mukainen asu. Blackface-traditio jatkui vielä varhaisissa elokuvissa, joissa valkoiset näyttelijät esittivät afrikkalaisamerikkalaisia. Tätä tapahtui myös 1920-luvulla Broadwayn esityksissä ja vielä 1940-luvulla Hollywood-musikaaleissa. <br />
Blackface on ollut aikoinaan myös osa suomalaista teatteri- ja elokuvahistoriaa, tosin erilaisessa kulttuurisessa ja historiallisessa kontekstissa kuin Yhdysvalloissa. Suomessa aiheeseen on herätty hiljattain rodullistamisen ja toiseuden kaltaisten käsitteiden tultua ajankohtaisiksi myös esittävissä taiteissa. Viime aikoina termiä blackface on alettu käyttää yleisessä keskustelussa, jolloin sillä voidaan tarkoittaa rodullisten piirteiden stereotyyppistä imitointia kulttuurissa laajemminkin käsitettynä.<br />
<br />
Eric Lott on tuonut esiin blackface-esityksiin liittyneitä monimutkaisia kulttuurisia ja sosiohistoriallisia olosuhteita ja merkityksiä. Mustien esiintyminen blackface -maskissa ja asussa oli vähemmän paheksuttavaa kuin oikean mustaihoisen esiintyjän tanssiminen, jota pidettiin 1840-luvulla ”loukkaavana” valkoiselle yleisölle. Vaikka esitykset tapahtuivat valkoisten määrittelemissä kehyksissä ja toistivat stereotypioita, Lott toteaa, että blackfacen kautta mustan esiintyjän oli myös mahdollista imitoida valkoisia esittämässä häntä. Hänen mukaansa laulut ja tanssit toivat esiin paitsi mustan kehon, mutta myös sen tekemän työn ja paikan tietyssä talousjärjestelmässä.<br />
|lähteet=ChambersC2002,LottE2001<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Teatterintutkimus,Tanssintutkimus,Elokuva- ja televisiotutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=blackface<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=blackface<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=esittävät taiteet:minstrel show<br />
|käsitesuhde=funktiosuhde<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:pantomiimi&diff=505817Esittävät taiteet:pantomiimi2020-08-25T06:35:34Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sanaton esitys, joka perustuu eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin; lisänä voi olla tanssia ja musiikkia<br />
|selite_fi=Pantomiimilla on ollut erilaisia merkityksiä eri aikoina. Antiikin Roomassa pantomiimi oli suosittu esittävän taiteen laji, jossa tanssija musiikin ja kertojan säestyksellä välitti yleensä legendoihin perustuvia tarinoita. Tätä perinnettä pyrkivät 1700-luvuilla elvyttämään tanssimestarit John Weaver (1673–1760) Englannissa ja Jean Georges Noverre (1727–1810) Ranskassa.<br />
1800-luvun Ranskassa pantomiimi oli puolestaan suosittu populaariteatterin muoto, jossa kommunikoitiin erityisesti [[esittävät taiteet:mimiikka|mimiikan]] ja käsien avulla luotujen konventionaalisten eleiden kautta. Yhtenä syynä puheettomuuteen olivat erilaiset seurueille asetetut viralliset rajoitukset ja sensuuritoimet. Tunnetuin pantomiimikko oli Ranskassa 1800-luvun alkupuolella esiintynyt Jean-Gaspard Deburau (1796–1846), joka on tunnettu [[esittävät taiteet:commedia dell'arte|commedia dell’arte]] -vaikutteisesta Pierrot-hahmostaan Baptistesta. Hänen seuraajansa pitivät Pierrot-pantomiimin perinnettä yllä 1900-luvun alkuun saakka. <br />
<br />
Englantilainen joulunäytelmäperinne (Christmas Pantomime) sekoittaa commedia dell’arte -perinnettä tuttuihin satuihin ja ajankohtaisiin teemoihin. Nämä näytelmät eivät ole sanattomia tai puheettomia. Englannissa on perinteisesti käytetty sanattomiin teatteriesityksiin viitattaessa termiä dumb show. Mime -sana on ollut englannin kielessä käytössä myös viitattaessa ranskalaistyyppiseen 1800-luvun pantomiimiin. Nykyisin sitä käytetään pääsääntöisesti viittaamaan moderneihin miimiesityksiin.<br />
<br />
Pantomiimi on erityisesti aiemmin käytetty synonyymi miimille. Esimerkiksi Suomessa pantomiimia käytettiin tässä merkityksessä ainakin 1980-luvulle saakka, vaikka käytännössä puhe olikin modernista miimistä ja sen tekniikoita käyttävistä esiintyjistä. Myös modernin miimin tekniikoita käyttävät taiteilijat saattoivat/saattavat joskus käyttää omasta taiteestaan termiä pantomiimi. Näin teki esimerkiksi 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuin miimikko, ranskalainen Marcel Marceau (1923–2007).<br />
|lähteet=HosiaisluomaY2003,LustA2000,Tångeberg-GrischinM2011,KurkinenM2000,Lada-RichardsI2007<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|lisätiedot_fi=Kreikan ''pantomimus''= kaikkea jäljittelevä<br />
|luokka=Kirjallisuudentutkimus,Teatterintutkimus,Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=dumb show<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummery<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummer's play<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=italia<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=pantomimus<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=pantomim<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=pantomiima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=venäjä<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pantomiimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505816Esittävät taiteet:miimi2020-08-25T06:32:59Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) antiikin [[Kirjallisuudentutkimus:miimi|miimi-näytelmät]] 2) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 3) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli<br />
|selite_fi=Miimillä on ollut historiallisesti useita merkityksiä ja sanan käyttö vaihtelee jonkin verran kielialueen mukaan. <br />
Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi erottaakseen oman työnsä 1800-luvun [[esittävät taiteet:pantomiimi|pantomiimista]], jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
<br />
Klassisessa baletissa on puolestaan oma, erityinen 1800-luvun pantomiimistä periytyvä miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Käsieleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten sinä, mutta, kuningatar tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssiliikkeiden määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Edellä mainituissa klassisen baletin teoksissa on nykyäänkin miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016,KurkinenM2000,LebhartT&ChamberlainF2009,LecoqJ1987,Craine&Mackrell2000<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:mimiikka<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505815Esittävät taiteet:miimi2020-08-25T06:31:36Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) antiikin [[Kirjallisuudentutkimus:miimi|miimi-näytelmät]] 2)eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 3) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli<br />
|selite_fi=Miimillä on ollut historiallisesti useita merkityksiä ja sanan käyttö vaihtelee jonkin verran kielialueen mukaan. <br />
Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi erottaakseen oman työnsä 1800-luvun [[esittävät taiteet:pantomiimi|pantomiimista]], jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
<br />
Klassisessa baletissa on puolestaan oma, erityinen 1800-luvun pantomiimi-perinteestä periytyvä miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Käsieleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten sinä, mutta, kuningatar tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssiliikkeiden määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Edellä mainituissa klassisen baletin teoksissa on nykyäänkin miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016,KurkinenM2000,LebhartT&ChamberlainF2009,LecoqJ1987,Craine&Mackrell2000<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:mimiikka<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Kirjallisuudentutkimus:lavarunous&diff=505759Kirjallisuudentutkimus:lavarunous2020-08-14T09:21:59Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Kirjallisuuden lajit,Runous,Esittävät taiteet<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|Toivottu=1<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=lavarunous<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:runous<br />
|käsitesuhde=yläkäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505758Esittävät taiteet:miimi2020-08-14T08:53:30Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi erottaakseen oman työnsä 1800-luvun [[esittävät taiteet:pantomiimi|pantomiimista]], jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
<br />
Klassisessa baletissa on puolestaan oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Käsieleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten sinä, mutta, kuningatar tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssiliikkeiden määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Edellä mainituissa klassisen baletin teoksissa on nykyäänkin miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016,KurkinenM2000,LebhartT&ChamberlainF2009,LecoqJ1987<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:mimiikka<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505757Esittävät taiteet:miimi2020-08-14T08:50:53Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi erottaakseen oman työnsä 1800-luvun [[esittävät taiteet:pantomiimi|pantomiimista]], jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
<br />
Klassisessa baletissa on puolestaan oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Käsieleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten sinä, mutta, kuningatar tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssiliikkeiden määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Edellä mainituissa klassisen baletin teoksissa on nykyäänkin miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016,KurkinenM2000,LebhartT&ChamberlainF2009,LecoqJ1987<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:Lada-RichardsI2007&diff=505748Lähde:Lada-RichardsI20072020-08-14T08:42:32Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Lada-Richards, Ismene 2007. Silent Eloquence: Lucian and Pantomime Dancing. London: Duckworth.<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:pantomiimi&diff=505746Esittävät taiteet:pantomiimi2020-08-14T08:38:09Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sanaton esitys, joka perustuu eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin; lisänä voi olla tanssia ja musiikkia<br />
|selite_fi=Pantomiimilla on ollut erilaisia merkityksiä eri aikoina. Antiikin Roomassa pantomiimi oli suosittu esittävän taiteen laji, jossa tanssija musiikin ja kertojan säestyksellä välitti yleensä legendoihin perustuvia tarinoita. Tätä perinnettä pyrkivät 1700-luvuilla elvyttämään tanssimestarit John Weaver (1673–1760) Englannissa ja Jean Georges Noverre (1727–1810) Ranskassa.<br />
1800-luvun Ranskassa pantomiimi oli puolestaan suosittu populaariteatterin muoto, jossa kommunikoitiin erityisesti [[esittävät taiteet:mimiikka|mimiikan]] ja käsien avulla luotujen konventionaalisten eleiden kautta. Yhtenä syynä puheettomuuteen olivat erilaiset seurueille asetetut viralliset rajoitukset ja sensuuritoimet. Tunnetuin pantomiimikko oli Ranskassa 1800-luvun alkupuolella esiintynyt Jean-Gaspard Deburau (1796–1846), joka on tunnettu [[esittävät taiteet:commedia dell'arte|commedia dell’arte]] -vaikutteisesta Pierrot-hahmostaan Baptistesta. Hänen seuraajansa pitivät Pierrot-pantomiimin perinnettä yllä 1900-luvun alkuun saakka. <br />
<br />
Englantilainen joulunäytelmäperinne (Christmas Pantomime) sekoittaa commedia dell’arte -perinnettä tuttuihin satuihin ja ajankohtaisiin teemoihin. Nämä näytelmät eivät ole sanattomia tai puheettomia. Englannissa on perinteisesti käytetty sanattomiin teatteriesityksiin viitattaessa termiä dumb show. Mime -sana on ollut englannin kielessä käytössä myös viitattaessa ranskalaistyyppiseen 1800-luvun pantomiimiin. Nykyisin sitä käytetään pääsääntöisesti viittaamaan moderneihin miimiesityksiin.<br />
<br />
Pantomiimi on erityisesti aiemmin käytetty synonyymi miimille. Esimerkiksi Suomessa pantomiimia käytettiin tässä merkityksessä ainakin 1980-luvulle saakka, vaikka käytännössä puhe olikin modernista miimistä ja sen tekniikoita käyttävistä esiintyjistä. Myös modernin miimin tekniikoita käyttävät taiteilijat saattoivat/saattavat joskus käyttää omasta taiteestaan termiä pantomiimi. Näin teki esimerkiksi 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuin miimikko, ranskalainen Marcel Marceau (1923–2007).<br />
|lähteet=HosiaisluomaY2003,LustA2000,Tångeberg-GrischinM2011,KurkinenM2000,Lada-RichardsI2007<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|lisätiedot_fi=Kreikan ''pantomimus''= kaikkea jäljittelevä<br />
|luokka=Kirjallisuudentutkimus,Teatterintutkimus,Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=dumb show<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummery<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummer's play<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=italia<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=pantomimus<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=pantomim<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=pantomiima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=venäjä<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pantomiimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505745Esittävät taiteet:miimi2020-08-14T08:30:48Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi erottaakseen oman työnsä 1800-luvun [[esittävät taiteet:pantomiimi|pantomiimista]], jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
<br />
Klassisessa baletissa on puolestaan oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Käsieleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten sinä, mutta, kuningatar tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssiliikkeiden määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Klassisen baletin teoksissa on nykyäänkin miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016,KurkinenM2000,LebhartT&ChamberlainF2009,LecoqJ1987<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:LecoqJ1987&diff=505744Lähde:LecoqJ19872020-08-14T08:30:09Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Lecoq, Jacques 1987. Le Théâtre du Geste: Mimes et acteurs. Paris: Bordas Spectacles.<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:LebhartT%26ChamberlainF2009&diff=505743Lähde:LebhartT&ChamberlainF20092020-08-14T08:28:45Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Leabhart, Thomas ja Chamberlain, Franc (toim.) 2009. The Decroux Sourcebook. London: Routledge.<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505742Esittävät taiteet:miimi2020-08-14T08:27:44Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi erottaakseen oman työnsä 1800-luvun [[esittävät taiteet:pantomiimi|pantomiimista]], jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
Klassisessa baletissa on puolestaan oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Käsieleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten sinä, mutta, kuningatar tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssiliikkeiden määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Klassisen baletin teoksissa on nykyäänkin miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016,KurkinenM2000,LebhartT&ChamberlainF2009,LecoqJ1987<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Nimitys:Vaganova-koulukunta&diff=505739Nimitys:Vaganova-koulukunta2020-08-13T12:03:35Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Nimityssivu}}<br />
{{Nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|sanaluokka=substantiivi<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:vaganova-koulukunta&diff=505738Esittävät taiteet:vaganova-koulukunta2020-08-13T12:03:11Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=Vaganova-koulukunta<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505737Esittävät taiteet:miimi2020-08-13T11:58:53Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista, jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
<br />
Klassisessa baletissa on puolestaan oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Käsieleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten sinä, mutta, kuningatar tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssiliikkeiden määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Nykyäänkin klassisen baletin teoksissa on miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016,KurkinenM2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:KurkinenM2000&diff=505736Lähde:KurkinenM20002020-08-13T11:50:38Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Kurkinen, Marjaana (2000). The Spectre of the Orient. Modern French Mime and Traditional Japanese Theatre in the 1930s. University of Helsinki.<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:T%C3%A5ngeberg-GrischinM2011&diff=505735Lähde:Tångeberg-GrischinM20112020-08-13T11:49:17Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Tångeberg-Grischin, Maya (2011). The Techniques of Gesture Language – Theory of Practice. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. Acta Scenica 25.<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:pantomiimi&diff=505734Esittävät taiteet:pantomiimi2020-08-13T11:47:17Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sanaton esitys, joka perustuu eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin; lisänä voi olla tanssia ja musiikkia<br />
|selite_fi=Pantomiimilla on ollut erilaisia merkityksiä eri aikoina. Antiikin Roomassa pantomiimi oli suosittu esittävän taiteen laji, jossa tanssija musiikin ja kertojan säestyksellä välitti yleensä legendoihin perustuvia tarinoita. Tätä perinnettä pyrkivät 1700-luvuilla elvyttämään tanssimestarit John Weaver (1673–1760) Englannissa ja Jean Georges Noverre (1727–1810) Ranskassa.<br />
1800-luvun Ranskassa pantomiimi oli puolestaan suosittu populaariteatterin muoto, jossa kommunikoitiin erityisesti [[esittävät taiteet:mimiikka|mimiikan]] ja käsien avulla luotujen konventionaalisten eleiden kautta. Yhtenä syynä puheettomuuteen olivat erilaiset seurueille asetetut viralliset rajoitukset ja sensuuritoimet. Tunnetuin pantomiimikko oli Ranskassa 1800-luvun alkupuolella esiintynyt Jean-Gaspard Deburau (1796–1846), joka on tunnettu [[esittävät taiteet:commedia dell'arte|commedia dell’arte]] -vaikutteisesta Pierrot-hahmostaan Baptistesta. Hänen seuraajansa pitivät Pierrot-pantomiimin perinnettä yllä 1900-luvun alkuun saakka. <br />
<br />
Englantilainen joulunäytelmäperinne (Christmas Pantomime) sekoittaa commedia dell’arte -perinnettä tuttuihin satuihin ja ajankohtaisiin teemoihin. Nämä näytelmät eivät ole sanattomia tai puheettomia. Englannissa on perinteisesti käytetty sanattomiin teatteriesityksiin viitattaessa termiä dumb show. Mime -sana on ollut englannin kielessä käytössä myös viitattaessa ranskalaistyyppiseen 1800-luvun pantomiimiin. Nykyisin sitä käytetään pääsääntöisesti viittaamaan moderneihin miimiesityksiin.<br />
<br />
Pantomiimi on erityisesti aiemmin käytetty synonyymi miimille. Esimerkiksi Suomessa pantomiimia käytettiin tässä merkityksessä ainakin 1980-luvulle saakka, vaikka käytännössä puhe olikin modernista miimistä ja sen tekniikoita käyttävistä esiintyjistä. Myös modernin miimin tekniikoita käyttävät taiteilijat saattoivat/saattavat joskus käyttää omasta taiteestaan termiä pantomiimi. Näin teki esimerkiksi 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuin miimikko, ranskalainen Marcel Marceau (1923–2007).<br />
|lähteet=HosiaisluomaY2003,LustA2000,Tångeberg-GrischinM2011,KurkinenM2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|lisätiedot_fi=Kreikan ''pantomimus''= kaikkea jäljittelevä<br />
|luokka=Kirjallisuudentutkimus,Teatterintutkimus,Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=dumb show<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummery<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummer's play<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=italia<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=pantomimus<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=pantomim<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=pantomiima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=venäjä<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pantomiimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:pantomiimi&diff=505732Esittävät taiteet:pantomiimi2020-08-13T11:32:20Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sanaton esitys, joka perustuu eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin; lisänä voi olla tanssia ja musiikkia<br />
|selite_fi=Pantomiimilla on ollut erilaisia merkityksiä eri aikoina. Antiikin Roomassa pantomiimi oli suosittu esittävän taiteen laji, jossa tanssija musiikin ja kertojan säestyksellä välitti yleensä legendoihin perustuvia tarinoita. Tätä perinnettä pyrkivät 1700-luvuilla elvyttämään tanssimestarit John Weaver (1673–1760) Englannissa ja Jean Georges Noverre (1727–1810) Ranskassa.<br />
1800-luvun Ranskassa pantomiimi oli puolestaan suosittu populaariteatterin muoto, jossa kommunikoitiin erityisesti [[esittävät taiteet:mimiikka|mimiikan]] ja käsien avulla luotujen konventionaalisten eleiden kautta. Yhtenä syynä puheettomuuteen olivat erilaiset seurueille asetetut viralliset rajoitukset ja sensuuritoimet. Tunnetuin pantomiimikko oli Ranskassa 1800-luvun alkupuolella esiintynyt Jean-Gaspard Deburau (1796–1846), joka on tunnettu [[esittävät taiteet:commedia dell'arte|commedia dell’arte]] -vaikutteisesta Pierrot-hahmostaan Baptistesta. Hänen seuraajansa pitivät Pierrot-pantomiimin perinnettä yllä 1900-luvun alkuun saakka. <br />
<br />
Englantilainen joulunäytelmäperinne (Christmas Pantomime) sekoittaa commedia dell’arte -perinnettä tuttuihin satuihin ja ajankohtaisiin teemoihin. Nämä näytelmät eivät ole sanattomia tai puheettomia. Englannissa on perinteisesti käytetty sanattomiin teatteriesityksiin viitattaessa termiä dumb show. Mime -sana on ollut englannin kielessä käytössä myös viitattaessa ranskalaistyyppiseen 1800-luvun pantomiimiin. Nykyisin sitä käytetään pääsääntöisesti viittaamaan moderneihin miimiesityksiin.<br />
<br />
Pantomiimi on erityisesti aiemmin käytetty synonyymi miimille. Esimerkiksi Suomessa pantomiimia käytettiin tässä merkityksessä ainakin 1980-luvulle saakka, vaikka käytännössä puhe olikin modernista miimistä ja sen tekniikoita käyttävistä esiintyjistä. Myös modernin miimin tekniikoita käyttävät taiteilijat saattoivat/saattavat joskus käyttää omasta taiteestaan termiä pantomiimi. Näin teki esimerkiksi 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuin miimikko, ranskalainen Marcel Marceau (1923–2007).<br />
|lähteet=HosiaisluomaY2003,LustA2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|lisätiedot_fi=Kreikan ''pantomimus''= kaikkea jäljittelevä<br />
|luokka=Kirjallisuudentutkimus,Teatterintutkimus,Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=dumb show<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummery<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummer's play<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=italia<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=pantomimus<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=pantomim<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=pantomiima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=venäjä<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pantomiimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:pantomiimi&diff=505731Esittävät taiteet:pantomiimi2020-08-13T11:31:41Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sanaton esitys, joka perustuu eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin; lisänä voi olla tanssia ja musiikkia<br />
|selite_fi=Pantomiimilla on ollut erilaisia merkityksiä eri aikoina. Antiikin Roomassa pantomiimi oli suosittu esittävän taiteen laji, jossa tanssija musiikin ja kertojan säestyksellä välitti yleensä legendoihin perustuvia tarinoita. Tätä perinnettä pyrkivät 1700-luvuilla elvyttämään tanssimestarit John Weaver (1673–1760) Englannissa ja Jean Georges Noverre (1727–1810) Ranskassa.<br />
1800-luvun Ranskassa pantomiimi oli puolestaan suosittu populaariteatterin muoto, jossa kommunikoitiin erityisesti [[esittävät taiteet:mimiikka|mimiikan]] ja käsien avulla luotujen konventionaalisten eleiden kautta. Yhtenä syynä puheettomuuteen olivat erilaiset seurueille asetetut viralliset rajoitukset ja sensuuritoimet. Tunnetuin pantomiimikko oli Ranskassa 1800-luvun alkupuolella esiintynyt Jean-Gaspard Deburau (1796–1846), joka on tunnettu [[kirjallisuudentutkimus:commedia dellarte|commedia dell’arte]] -vaikutteisesta Pierrot-hahmostaan Baptistesta. Hänen seuraajansa pitivät Pierrot-pantomiimin perinnettä yllä 1900-luvun alkuun saakka. <br />
<br />
Englantilainen joulunäytelmäperinne (Christmas Pantomime) sekoittaa commedia dell’arte -perinnettä tuttuihin satuihin ja ajankohtaisiin teemoihin. Nämä näytelmät eivät ole sanattomia tai puheettomia. Englannissa on perinteisesti käytetty sanattomiin teatteriesityksiin viitattaessa termiä dumb show. Mime -sana on ollut englannin kielessä käytössä myös viitattaessa ranskalaistyyppiseen 1800-luvun pantomiimiin. Nykyisin sitä käytetään pääsääntöisesti viittaamaan moderneihin miimiesityksiin.<br />
<br />
Pantomiimi on erityisesti aiemmin käytetty synonyymi miimille. Esimerkiksi Suomessa pantomiimia käytettiin tässä merkityksessä ainakin 1980-luvulle saakka, vaikka käytännössä puhe olikin modernista miimistä ja sen tekniikoita käyttävistä esiintyjistä. Myös modernin miimin tekniikoita käyttävät taiteilijat saattoivat/saattavat joskus käyttää omasta taiteestaan termiä pantomiimi. Näin teki esimerkiksi 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuin miimikko, ranskalainen Marcel Marceau (1923–2007).<br />
|lähteet=HosiaisluomaY2003,LustA2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|lisätiedot_fi=Kreikan ''pantomimus''= kaikkea jäljittelevä<br />
|luokka=Kirjallisuudentutkimus,Teatterintutkimus,Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=dumb show<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummery<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummer's play<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=italia<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=pantomimus<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=pantomim<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=pantomiima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=venäjä<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pantomiimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:mimiikka&diff=505730Esittävät taiteet:mimiikka2020-08-13T11:22:46Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=kasvojen ilmeet ja niiden käyttö<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=mimiikka<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimi<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:pantomiimi&diff=505729Esittävät taiteet:pantomiimi2020-08-13T11:17:17Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sanaton esitys, joka perustuu eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin; lisänä voi olla tanssia ja musiikkia<br />
|selite_fi=Pantomiimilla on ollut erilaisia merkityksiä eri aikoina. Antiikin Roomassa pantomiimi oli suosittu esittävän taiteen laji, jossa tanssija musiikin ja kertojan säestyksellä välitti yleensä legendoihin perustuvia tarinoita. Tätä perinnettä pyrkivät 1700-luvuilla elvyttämään tanssimestarit John Weaver (1673–1760) Englannissa ja Jean Georges Noverre (1727–1810) Ranskassa.<br />
1800-luvun Ranskassa pantomiimi oli puolestaan suosittu populaariteatterin muoto, jossa kommunikoitiin erityisesti [[esittävät taiteet:mimiikka|mimiikan]] ja käsien avulla luotujen konventionaalisten eleiden kautta. Yhtenä syynä puheettomuuteen olivat erilaiset seurueille asetetut viralliset rajoitukset ja sensuuritoimet. Tunnetuin pantomiimikko oli Ranskassa 1800-luvun alkupuolella esiintynyt Jean-Gaspard Deburau (1796–1846), joka on tunnettu [[kirjallisuudentutkimus:commedia dell’arte|commedia dell’arte]] -vaikutteisesta Pierrot-hahmostaan Baptistesta. Hänen seuraajansa pitivät Pierrot-pantomiimin perinnettä yllä 1900-luvun alkuun saakka. <br />
<br />
Englantilainen joulunäytelmäperinne (Christmas Pantomime) sekoittaa commedia dell’arte -perinnettä tuttuihin satuihin ja ajankohtaisiin teemoihin. Nämä näytelmät eivät ole sanattomia tai puheettomia. Englannissa on perinteisesti käytetty sanattomiin teatteriesityksiin viitattaessa termiä dumb show. Mime -sana on ollut englannin kielessä käytössä myös viitattaessa ranskalaistyyppiseen 1800-luvun pantomiimiin. Nykyisin sitä käytetään pääsääntöisesti viittaamaan moderneihin miimiesityksiin.<br />
<br />
Pantomiimi on erityisesti aiemmin käytetty synonyymi miimille. Esimerkiksi Suomessa pantomiimia käytettiin tässä merkityksessä ainakin 1980-luvulle saakka, vaikka käytännössä puhe olikin modernista miimistä ja sen tekniikoita käyttävistä esiintyjistä. Myös modernin miimin tekniikoita käyttävät taiteilijat saattoivat/saattavat joskus käyttää omasta taiteestaan termiä pantomiimi. Näin teki esimerkiksi 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuin miimikko, ranskalainen Marcel Marceau (1923–2007).<br />
|lähteet=HosiaisluomaY2003,LustA2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|lisätiedot_fi=Kreikan ''pantomimus''= kaikkea jäljittelevä<br />
|luokka=Kirjallisuudentutkimus,Teatterintutkimus,Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=dumb show<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummery<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummer's play<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=italia<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=pantomimus<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=pantomim<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=pantomiima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=venäjä<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pantomiimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:pantomiimi&diff=505728Esittävät taiteet:pantomiimi2020-08-13T11:15:02Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sanaton esitys, joka perustuu eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin; lisänä voi olla tanssia ja musiikkia<br />
|selite_fi=Pantomiimilla on ollut erilaisia merkityksiä eri aikoina. Antiikin Roomassa pantomiimi oli suosittu esittävän taiteen laji, jossa tanssija musiikin ja kertojan säestyksellä välitti yleensä legendoihin perustuvia tarinoita. Tätä perinnettä pyrkivät 1700-luvuilla elvyttämään tanssimestarit John Weaver (1673–1760) Englannissa ja Jean Georges Noverre (1727–1810) Ranskassa.<br />
1800-luvun Ranskassa pantomiimi oli puolestaan suosittu populaariteatterin muoto, jossa kommunikoitiin erityisesti [[esittävät taiteet:mimiikka|mimiikan]] ja käsien avulla luotujen konventionaalisten eleiden kautta. Yhtenä syynä puheettomuuteen olivat erilaiset seurueille asetetut viralliset rajoitukset ja sensuuritoimet. Tunnetuin pantomiimikko oli Ranskassa 1800-luvun alkupuolella esiintynyt Jean-Gaspard Deburau (1796–1846), joka on tunnettu [[esittävät taiteet:commedia dell’arte|commedia dell’arte]] -vaikutteisesta Pierrot-hahmostaan Baptistesta. Hänen seuraajansa pitivät Pierrot-pantomiimin perinnettä yllä 1900-luvun alkuun saakka. <br />
<br />
Englantilainen joulunäytelmäperinne (Christmas Pantomime) sekoittaa commedia dell’arte -perinnettä tuttuihin satuihin ja ajankohtaisiin teemoihin. Nämä näytelmät eivät ole sanattomia tai puheettomia. Englannissa on perinteisesti käytetty sanattomiin teatteriesityksiin viitattaessa termiä dumb show. Mime -sana on ollut englannin kielessä käytössä myös viitattaessa ranskalaistyyppiseen 1800-luvun pantomiimiin. Nykyisin sitä käytetään pääsääntöisesti viittaamaan moderneihin miimiesityksiin.<br />
<br />
Pantomiimi on erityisesti aiemmin käytetty synonyymi miimille. Esimerkiksi Suomessa pantomiimia käytettiin tässä merkityksessä ainakin 1980-luvulle saakka, vaikka käytännössä puhe olikin modernista miimistä ja sen tekniikoita käyttävistä esiintyjistä. Myös modernin miimin tekniikoita käyttävät taiteilijat saattoivat/saattavat joskus käyttää omasta taiteestaan termiä pantomiimi. Näin teki esimerkiksi 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuin miimikko, ranskalainen Marcel Marceau (1923–2007).<br />
|lähteet=HosiaisluomaY2003,LustA2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|lisätiedot_fi=Kreikan ''pantomimus''= kaikkea jäljittelevä<br />
|luokka=Kirjallisuudentutkimus,Teatterintutkimus,Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=dumb show<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummery<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummer's play<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=italia<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=pantomimus<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=pantomim<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=pantomiima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=venäjä<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pantomiimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:pantomiimi&diff=505727Esittävät taiteet:pantomiimi2020-08-13T11:09:00Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sanaton esitys, joka perustuu eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin; lisänä voi olla tanssia ja musiikkia<br />
|selite_fi=Pantomiimilla on ollut erilaisia merkityksiä eri aikoina. Antiikin Roomassa pantomiimi oli suosittu esittävän taiteen laji, jossa tanssija musiikin ja kertojan säestyksellä välitti yleensä legendoihin perustuvia tarinoita. Tätä perinnettä pyrkivät 1700-luvuilla elvyttämään tanssimestarit John Weaver (1673–1760) Englannissa ja Jean Georges Noverre (1727–1810) Ranskassa.<br />
1800-luvun Ranskassa pantomiimi oli puolestaan suosittu populaariteatterin muoto, jossa kommunikoitiin erityisesti kasvojen ilmeiden (mimiikka) ja käsien avulla luotujen konventionaalisten eleiden kautta. Yhtenä syynä puheettomuuteen olivat erilaiset seurueille asetetut viralliset rajoitukset ja sensuuritoimet. Tunnetuin pantomiimikko oli Ranskassa 1800-luvun alkupuolella esiintynyt Jean-Gaspard Deburau (1796–1846), joka on tunnettu commedia dell’arte -vaikutteisesta Pierrot-hahmostaan Baptistesta. Hänen seuraajansa pitivät Pierrot-pantomiimin perinnettä yllä 1900-luvun alkuun saakka. <br />
<br />
Englantilainen joulunäytelmäperinne (Christmas Pantomime) sekoittaa commedia dell’arte -perinnettä tuttuihin satuihin ja ajankohtaisiin teemoihin. Nämä näytelmät eivät ole sanattomia tai puheettomia. Englannissa on perinteisesti käytetty sanattomiin teatteriesityksiin viitattaessa termiä dumb show. Mime -sana on ollut englannin kielessä käytössä myös viitattaessa ranskalaistyyppiseen 1800-luvun pantomiimiin. Nykyisin sitä käytetään pääsääntöisesti viittaamaan moderneihin miimiesityksiin.<br />
<br />
Pantomiimi on erityisesti aiemmin käytetty synonyymi miimille. Esimerkiksi Suomessa pantomiimi -sanaa käytettiin tässä merkityksessä ainakin 1980-luvulle saakka, vaikka käytännössä puhe olikin modernista miimistä ja sen tekniikoita käyttävistä esiintyjistä. Myös modernin miimin tekniikoita käyttävät taiteilijat saattoivat/saattavat joskus käyttää omasta taiteestaan termiä pantomiimi. Näin teki esimerkiksi 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuin miimikko, ranskalainen Marcel Marceau (1923–2007).<br />
|lähteet=HosiaisluomaY2003,LustA2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|lisätiedot_fi=Kreikan ''pantomimus''= kaikkea jäljittelevä<br />
|luokka=Kirjallisuudentutkimus,Teatterintutkimus,Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=dumb show<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummery<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummer's play<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=italia<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=pantomimus<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=pantomim<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=pantomiima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=venäjä<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pantomiimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505726Esittävät taiteet:miimi2020-08-13T10:40:03Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista, jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
<br />
Klassisessa baletissa on puolestaan oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Käsieleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten sinä, mutta, kuningatar tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssiliikkeiden määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Nykyäänkin klassisen baletin teoksissa on miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:pantomiimi&diff=505712Esittävät taiteet:pantomiimi2020-08-12T11:01:14Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=sanaton näytelmällinen esitys, joka perustuu eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin; lisänä voi olla tanssia ja musiikkia<br />
|selite_fi=Taidelaji tunnetaan Kreikasta 400-luvulta eKr., mutta se lienee paljon vanhempaa perua. Roomassa (panto)miimi käsitteli mytologista aihetta yhden esiintyjän näytellessä kaikkia osia ja kuoron esittäessä laulaen tarinan. Keisariajalla pantomiimi kehittyi värikkääksi näytelmäksi, jolle olivat tunnusomaisia loisteliaat puvut ja lavasteet. Pantomiimista tuli suurissa teattereissa esitetty kansanhuvi, jota itseään sivistyneinä pitäneet roomalaiset väheksyivät. Roomasta laji periytyi bysanttilaiseen ja renessanssiajan taiteeseen. [[kirjallisuudentutkimus:commedia dell'arte|Commedia dell'arte]] ja baletti ovat saaneet alkunsa pantomiimista. Englannissa pantomiimi oli 1700-luvulla suosittu harlekiini-ilveilynmuoto. Pantomiimia on usein sisällytetty näytelmiin. Elisabetin ajan englantilaisessa draamassa nk. ''dumb showta'' oli tapana käyttää seuraavaksi esitettävän kohtauksen prologina ennakoimassa tulevia tapahtumia. 1900-luvun kuuluisia miimikkoja olivat ranskalaiset Marcel Marceau (1923-2007), klovnihahmo Bipin luoja teatterilavalla ja Jacques Tati (1907-82), jonka hahmo "herra Hulot" esiintyi elokuvissa.<br />
|lähteet=HosiaisluomaY2003<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|lisätiedot_fi=Kreikan ''pantomimus''= kaikkea jäljittelevä<br />
|luokka=Kirjallisuudentutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=dumb show<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummery<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mummer's play<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=italia<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=latina<br />
|nimitys=pantomimus<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=Pantomime<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ruotsi<br />
|nimitys=pantomim<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=viro<br />
|nimitys=pantomiima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=venäjä<br />
|nimitys=pantomima<br />
|järjestysluku=0<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=pantomiimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite={{NAMESPACE}}:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505711Esittävät taiteet:miimi2020-08-12T10:59:45Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi (mime) erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista (pantomime), jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
<br />
Klassisessa baletissa puolestaan on oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Eleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten sinä, mutta, kuningatar tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssiliikkeiden määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Nykyäänkin klassisen baletin teoksissa on miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:LecoqJ%26CarossoJG%26LalliasJC2016&diff=505709Lähde:LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC20162020-08-12T08:36:03Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Lecoq, Jacques with Jean Gabriel Carasso and Jean-Claude Lallias. 2016. The Moving Body (Le Corps Poétique): Teaching Creative Theatre. Trans by David Bradley. New York: Routledge.<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505708Esittävät taiteet:miimi2020-08-12T08:35:35Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) elekieli klassisen baletin teoksissa<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi (mime) erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista (pantomime), jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
Klassisessa baletissa on oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Eleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten mutta, sinä, kuningatar, kuolema tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli varsin merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssin määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Nykyäänkin klassisen baletin teoksissa on miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000,LecoqJ&CarossoJG&LalliasJC2016<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:LustA2000&diff=505707Lähde:LustA20002020-08-12T08:28:10Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Lust, Annette 2000. From the Greek Mimes to Marcel Marceau and Beyond. Mimes, Actors, Pierrots, and Clowns. A Chronicle of the Many Visages of Mime in the Theatre. Lanham: The Scarecrow Press, Inc.<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4hde:LustA2000&diff=505706Lähde:LustA20002020-08-12T08:27:50Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Lähdesivu<br />
|lähdeteksti=Lust, Annette (2000). From the Greek Mimes to Marcel Marceau and Beyond. Mimes, Actors, Pierrots, and Clowns. A Chronicle of the Many Visages of Mime in the Theatre. Lanham: The Scarecrow Press, Inc.<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505705Esittävät taiteet:miimi2020-08-12T08:26:28Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) elekieli klassisen baletin teoksissa<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi (mime) erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista (pantomime), jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
<br />
Klassisessa baletissa on oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Eleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten mutta, sinä, kuningatar, kuolema tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli varsin merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssin määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Nykyäänkin klassisen baletin teoksissa on miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505704Esittävät taiteet:miimi2020-08-12T08:24:56Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) elekieli klassisen baletin teoksissa<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi (mime) erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista (pantomime), jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
Klassisessa baletissa on oma, erityinen 1800-luvulta periytynyt miiminen elekielensä, jolla ilmaistaan erilaisia asioita, toimintaa ja tunteita. Eleillä on tietty, tarinan kannalta narratiivinen merkitys, esimerkiksi naimisiinmeno, ja niillä voidaan ilmaista yksittäisiä sanoja kuten mutta, sinä, kuningatar, kuolema tai kyynel, joista muodostuu ikään kuin lauseita. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. Alun perin miimin osuus baleteissa oli varsin merkittävä, mutta 1900-luvulla sen käyttö väheni ja tanssin määrä lisääntyi, sillä miimi koettiin vanhanaikaisena. Nykyäänkin klassisen baletin teoksissa on miimisiä kohtauksia, ja ne sisältävät käsien, kasvojen ja vartalon käyttöä.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505703Esittävät taiteet:miimi2020-08-11T14:01:18Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) elekieli klassisen baletin teoksissa<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi (mime) erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista (pantomime), jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000,LustA2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505698Esittävät taiteet:miimi2020-08-05T14:30:21Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi (mime) erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista (pantomime), jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505697Esittävät taiteet:miimi2020-08-05T13:45:18Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) tarinan tai tunteen kuvailua elekielellä klassisen baletin teoksissa<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi (mime) erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista (pantomime), jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
Klassisessa baletissa on säilynyt oma erityinen miiminen kielensä, jolla ilmaistaan toimintaa ja tunnetta. Eleillä on tietty, narratiivinen merkitys, esimerkiksi rakkauden ilmaiseminen, halu mennä naimisiin tai naisen kauneuden kuvaileminen. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. 1800-luvulla baleteissa oli paljon miimiä, jopa enemmän kuin tanssia, mutta vuosisadan lopulta alkaen sen osuutta koreografiassa vähennettiin, sillä se koettiin vanhanaikaiseksi.<ref>Craine&Mackrell2000</ref><br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimikko<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505696Esittävät taiteet:miimi2020-08-05T13:44:28Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) tarinan tai tunteen kuvailua elekielellä klassisen baletin teoksissa<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi (mime) erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista (pantomime), jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
Klassisessa baletissa on säilynyt oma erityinen miiminen kielensä, jolla ilmaistaan toimintaa ja tunnetta. Eleillä on tietty, narratiivinen merkitys, esimerkiksi rakkauden ilmaiseminen, halu mennä naimisiin tai naisen kauneuden kuvaileminen. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. 1800-luvulla baleteissa oli paljon miimiä, jopa enemmän kuin tanssia, mutta vuosisadan lopulta alkaen sen osuutta koreografiassa vähennettiin, sillä se koettiin vanhanaikaiseksi.<ref>Craine&Mackrell2000</ref><br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimitekniikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miiminäyttelijä<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimi&diff=505695Esittävät taiteet:miimi2020-08-05T13:43:13Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=1) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 2) tarinan tai tunteen kuvailua elekielellä klassisen baletin teoksissa<br />
|selite_fi=Miimiä voidaan käyttää sekä itsenäisenä taiteenlajina että yhdistettynä muihin fyysisen teatterin lajeihin tai puheteatterin tai tanssiteoksen osana. Keskeistä miimissä on koko kehon käyttö instrumenttina. Ranskalaiset modernin miimin kehittäjät ja käyttäjät, kuten Étienne Decroux (1898–1991) ja Jacques Lecoq (1921-1999), alkoivat käyttää termiä miimi (mime) erottaakseen oman työnsä 1800-luvun pantomiimista (pantomime), jonka he kokivat vanhanaikaiseksi, romanttiseksi taidemuodoksi. Molemmat loivat miimi-termille myös erilaisia alatyyppejä omien koulutusfilosofioidensa mukaisesti.<br />
Klassisessa baletissa on säilynyt oma erityinen miiminen kielensä, jolla ilmaistaan toimintaa ja tunnetta. Eleillä on tietty, narratiivinen merkitys, esimerkiksi rakkauden ilmaiseminen, halu mennä naimisiin tai naisen kauneuden kuvaileminen. Kuuluisia miimisiä kohtauksia on esimerkiksi baleteissa ''Giselle'', ''Joutsenlampi'' ja ''Prinsessa Ruusunen''. 1800-luvulla baleteissa oli paljon miimiä, jopa enemmän kuin tanssia, mutta vuosisadan lopulta alkaen sen osuutta koreografiassa vähennettiin, sillä se koettiin vanhanaikaiseksi.<ref>Craine&Mackrell2000</ref><br />
|lähteet=Craine&Mackrell2000<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Tanssintutkimus,Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
|ilmiön kuvaus=N<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimi<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=mime<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:baletti<br />
|käsitesuhde=yläkäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:pantomiimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:miimi<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Nimitys:miimitekniikka&diff=505694Nimitys:miimitekniikka2020-08-05T13:28:33Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Nimityssivu}}<br />
{{Nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|sanaluokka=substantiivi<br />
|sanamuoto=yhdyssana<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimitekniikka&diff=505693Esittävät taiteet:miimitekniikka2020-08-05T13:28:13Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=kielioppi ja harjoitteet, joiden avulla luodaan esteettinen, kehollinen esittämisen tyyli, jonka kautta voidaan kommunikoida ilman sanoja<br />
|selite_fi=Miimitekniikkaa voidaan käyttää muuallakin kuin miimissä, esimerkiksi tanssissa, klovneriassa, uudessa sirkuksessa tai puheteatteriin yhdistettynä.<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimitekniikka<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Nimitys:miimikko&diff=505692Nimitys:miimikko2020-08-05T13:23:45Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Nimityssivu}}<br />
{{Nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|sanaluokka=substantiivi<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Nimitys:miimin%C3%A4yttelij%C3%A4&diff=505691Nimitys:miiminäyttelijä2020-08-05T13:23:27Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Nimityssivu}}<br />
{{Nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|sanaluokka=substantiivi<br />
|sanamuoto=yhdyssana<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:miimikko&diff=505690Esittävät taiteet:miimikko2020-08-05T13:22:48Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=miimin esittämiseen kouluttautunut ja erikoistunut näyttelijä<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miimikko<br />
|järjestysluku=2<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=miiminäyttelijä<br />
|järjestysluku=1<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:miimi<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:immersiivinen_esitys&diff=505689Esittävät taiteet:immersiivinen esitys2020-08-05T13:18:59Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=moniaistinen, osallistava teatteri- tanssi- tai esitystapahtuma, jossa esityspaikan ja sen ympäristön merkitys korostuu, kun osallistuja ikään kuin "upotetaan" esityksen maailmaan<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|lisätiedot_fi=lat. ''immergere'' = upottaa, kastaa<br />
|luokka=Teatterintutkimus,Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=immersiivinen esitys<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=immersive theatre<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:interaktiivinen fiktio<br />
|käsitesuhde=vieruskäsite<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:paikkasidonnainen<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:happening<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:live art<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet: tirkistyskaappinäyttämö<br />
|käsitesuhde=vastakohta<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:devising<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Estetiikka:relaatioestetiikka<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:ympäristönomainen teatteri<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Kirjallisuudentutkimus:ergodinen fiktio<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Estetiikka:installaatio<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:kinesteettinen_empatia&diff=505673Esittävät taiteet:kinesteettinen empatia2020-08-03T07:44:22Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=tapahtuma, jossa katsoja voi seurata esityksessä olevaa liikettä, identifioitua siihen ja kuvitella kuinka sen voi kokea<br />
|lähteet=PavisP2016<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Tanssintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=kinesteettinen empatia<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=kinaesthetic empathy<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:empatia<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittvät taiteet:vastaanotto<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:affekti<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:empatia&diff=505672Esittävät taiteet:empatia2020-08-03T07:40:46Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=esiintyjän tai katsojan kyky identifioitua toisiin ihmisiin, laittaa itsensä toisen ihmisen paikalle ja tuntea heidän tunteitaan<br />
|selite_fi=Teatterissa näyttelijä voi empatian avulla identifioitua hahmoonsa, draamalliseen tilanteeseen ja koko [[esittävät taiteet:näyttämöllepano|mise-en-scènen]] rakentumiseen. Katsojat puolestaan voivat empatian avulla identifioitua näyttelijöiden esittämiin hahmoihin ja heidän kauttaan esityksen luomaan maailmaan. Pavis’n näkemyksen mukaan empatia ei siis ole vain näyttelijän tai katsojan suhdetta perinteisiin psykologisiin hahmoihin, vaan empatiaa tapahtuu myös taideteosten rakenteen ja teoksissa olevan [[esittävät taiteet:kinesteettinen empatia|liikkeen]] tasolla. Nykyesityksissä identifikaatiota voi tapahtua myös esityksen materiaalisuuden ja muotojen osalta. Hän huomauttaa, että viimeaikaisen kognitiivisen ja emotionaalisen teorian valossa identifikaatiossa on kyse enemmän affektiivisesta kohtaamisesta kuin subjektin ja objektin välisestä suhteesta.<br />
|lähteet=PavisP2016<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=empatia<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=empathy<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ranska<br />
|nimitys=empathie<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=einfühlung<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=empatía<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:kinesteettinen empatia<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:vastaanotto<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:affekti<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:empatia&diff=505671Esittävät taiteet:empatia2020-08-03T07:39:44Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=esiintyjän tai katsojan kyky identifioitua toisiin ihmisiin, laittaa itsensä toisen ihmisen paikalle ja tuntea heidän tunteitaan<br />
|selite_fi=Teatterissa näyttelijä voi empatian avulla identifioitua hahmoonsa, draamalliseen tilanteeseen ja koko [[esittävät taiteet:näyttämöllepano|mise-en-scènen]] rakentumiseen. Katsojat puolestaan voivat empatian avulla identifioitua näyttelijöiden esittämiin hahmoihin ja heidän kauttaan esityksen luomaan maailmaan. Pavis’n näkemyksen mukaan empatia ei siis ole vain näyttelijän tai katsojan suhdetta perinteisiin psykologisiin hahmoihin, vaan empatiaa tapahtuu myös taideteosten rakenteen ja teoksissa olevan liikkeen [[esittävät taiteet:kinesteettinen empatia|kinesteettinen empatia]] tasolla. Nykyesityksissä identifikaatiota voi tapahtua myös esityksen materiaalisuuden ja muotojen osalta. Hän huomauttaa, että viimeaikaisen kognitiivisen ja emotionaalisen teorian valossa identifikaatiossa on kyse enemmän affektiivisesta kohtaamisesta kuin subjektin ja objektin välisestä suhteesta.<br />
|lähteet=PavisP2016<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=empatia<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=empathy<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ranska<br />
|nimitys=empathie<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=einfühlung<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=empatía<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:kinesteettinen empatia<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:vastaanotto<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:affekti<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:empatia&diff=505670Esittävät taiteet:empatia2020-08-03T07:38:34Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=esiintyjän tai katsojan kyky identifioitua toisiin ihmisiin, laittaa itsensä toisen ihmisen paikalle ja tuntea heidän tunteitaan<br />
|selite_fi=Teatterissa näyttelijä voi empatian avulla identifioitua hahmoonsa, draamalliseen tilanteeseen ja koko mise-en-scènen [[esittävät taiteet:näyttämöllepano|näyttämöllepano]] rakentumiseen. Katsojat puolestaan voivat empatian avulla identifioitua näyttelijöiden esittämiin hahmoihin ja heidän kauttaan esityksen luomaan maailmaan. Pavis’n näkemyksen mukaan empatia ei siis ole vain näyttelijän tai katsojan suhdetta perinteisiin psykologisiin hahmoihin, vaan empatiaa tapahtuu myös taideteosten rakenteen ja teoksissa olevan liikkeen [[esittävät taiteet:kinesteettinen empatia|kinesteettinen empatia]] tasolla. Nykyesityksissä identifikaatiota voi tapahtua myös esityksen materiaalisuuden ja muotojen osalta. Hän huomauttaa, että viimeaikaisen kognitiivisen ja emotionaalisen teorian valossa identifikaatiossa on kyse enemmän affektiivisesta kohtaamisesta kuin subjektin ja objektin välisestä suhteesta.<br />
|lähteet=PavisP2016<br />
|tarkistettu=Kyllä<br />
|luokka=Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=empatia<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=empathy<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ranska<br />
|nimitys=empathie<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=einfühlung<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=empatía<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:kinesteettinen empatia<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:vastaanotto<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:affekti<br />
}}</div>AinoKukkonenhttps://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Esitt%C3%A4v%C3%A4t_taiteet:empatia&diff=505669Esittävät taiteet:empatia2020-08-03T07:34:13Z<p>AinoKukkonen: </p>
<hr />
<div>{{Käsite<br />
|määritelmä_fi=esiintyjän tai katsojan kyky identifioitua toisiin ihmisiin, laittaa itsensä toisen ihmisen paikalle ja tuntea heidän tunteitaan<br />
|selite_fi=Teatterissa näyttelijä voi empatian avulla identifioitua hahmoonsa, draamalliseen tilanteeseen ja koko esityskomposition rakentumiseen. Katsojat puolestaan voivat empatian avulla identifioitua näyttelijöiden esittämiin hahmoihin ja heidän kauttaan esityksen luomaan maailmaan. Pavis’n näkemyksen mukaan empatia ei siis ole vain näyttelijän tai katsojan suhdetta perinteisiin psykologisiin hahmoihin, vaan empatiaa tapahtuu myös taideteosten rakenteen ja teoksissa olevan liikkeen tasolla. Nykyesityksissä identifikaatiota voi tapahtua myös esityksen materiaalisuuden ja muotojen osalta. Hän huomauttaa, että viimeaikaisen kognitiivisen ja emotionaalisen teorian valossa identifikaatiossa on kyse enemmän affektiivisesta kohtaamisesta kuin subjektin ja objektin välisestä suhteesta.<br />
|lähteet=PavisP2016<br />
|tarkistettu=Ei<br />
|luokka=Teatterintutkimus<br />
|laajempi kuvaus=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=suomi<br />
|nimitys=empatia<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=englanti<br />
|nimitys=empathy<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=ranska<br />
|nimitys=empathie<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=saksa<br />
|nimitys=einfühlung<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Liittyvä nimitys<br />
|kieli=espanja<br />
|nimitys=empatía<br />
|otsikossa=Kyllä<br />
|kursivoitu=Ei<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:kinesteettinen empatia<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:vastaanotto<br />
}}<br />
{{Lähikäsite<br />
|käsite=Esittävät taiteet:affekti<br />
}}</div>AinoKukkonen